lauantai 20. marraskuuta 2010

Harmeja :( ja hakuilua :)

Ensilumi saapui Kökkeliin :)
 Saatiin vihdoin ensilumi ja arvatahan sen saattoi et singottiin torstaina paimenten kanssa peltoilemaan. Otettiin Miia ja Miian Siiri-koiruus messiin ja lähettiin uhmaamaan lumipyryä.
Kuinka voikaan musta wanhus seota tosta valkoisesta tökötistä. Sehän oli, ku pentu.. ainakin alkuun :)

Paulia nauratti! :D
Pyöriskeltiin pellolla ja Miia nakkaili Feolle lumppareita. Sai myös tuntea miltä tuntuu, kun kaksi höyryjunaa tulee ryminällä syliin. :D mut kauheen pehmeesti Miia silti rojahti.. :D

Pauli ja Paulin lentäväesine :D
 Melko lyhyeen loppu meijän peltoilut, kun Feon "ranteet" aukes. :( Kovasti sönkötin Miialle, et juoksuverta se vaan on, mut oli se sit uskottava, et se tuleekin tassuista, kun sitä alko oleen niin helvetisti. :(
Feon "jarrunappulat" oli sen näköset, ku joku olis kuorinu ne jollain veitsellä. :( Ne kyl tyrehty nopeesti, kun kotiin tultiin, mut aukes sit heti uudestaan, kun käytin tyttöä pissalla. Illalla Feo ei pystynyt ees paskalla käymään, kun koipiin sattui. :( Vaikka oli mun sukat ranteissa, ne aukes silti..

Seuraavana aamuna ne näytti taas ihan hyviltä, mut yöllä oli ollut sen verran pakkasta, et lumen pinta oli vähän jäätynyt ja sehän rikkoi sit nappulat uudestaan. Eipä ollu sukista ja sideharsosta niiden alla, mitään hyötyä. :(
Kävin apteekista hakemassa kunnon rasvat ja sellaista "itsekiinnittyvää" sidettä. Paketoin ensin vaan ranteet ja tyttö oli niin helpottuneen näköinen, kun pystyi kävelemään hangessa ja pääsi paskalle ilman kipuja. :)
On muuten hienot paketit -mustat siteen joissa valkoisia pääkalloja! :D \,,/
Yöksi laitoin rasvaa anturoihin ja Titon vanhat sukat päälle ja teipillä kiinni. Olin ihan varma, et se repii ne irti, mut yllätyksekseni huomasin, et sukat oli aamullakin jalassa. Liekö ollut vaikutusta sillä, et suihkutin sukkiin cothivetiä. On meinaan semmonen haju, mitä paimenet kammoksuu. :D Rumaa ahistaa Feon lemuaminen. :D

Aamulla riisuin tytöltä sukat pois ja anturat näytti hyviltä. Laitoin ranteisiin uudet paketit ja otin likan sit kuitenkin haku-treeneihin mukaan. Olin illalla vielä sitä mieltä etten ota ollenkaan, mut enhän mä malttanut toista kotiin jättää. Vaik en oo ihan saletti kumpi meistä on noista hakuiluista tällä hetkellä enemmän innoissaan. :D

Ei ihan putkeen mennyt lähteminen! Treenikassi jäi himaan -namit oli onneks toisessa kassissa ja mun lämpöset vaatteet. Huomasin sen niin kaukana etten tosiaan olis ehtiny enää hakemaan. Enkä tietenkään sit tajunnu Merviltä pyytää Feolle takkia lainaksi. Fiksu minä!
Onneks mulla oli yks fleece-viltti autossa, niin heitin sen Feon boxiin et olis edes vähän jotain lämmikettä. Enpä kyl tiedä lämmittikö muuta ku mun mieltä ;) Ehkä ens kerralla muistan sit sen takinkin ottaa.

Musta tuntu et mä olin taas ihan hukassa noiden maalimieshommien kanssa. Kaikki termit menee ihan ohi ja sit mä unohdan kesken kaiken, et pitikö mun mennä maihin vai juosta vaan niin perkeleesti. :D
Feon ottamista pähkäilin edelleen, mut lumi oli niin pehmeetä, et otin sit tytön kuitenkin. Alkuun oli namirinkiä ja Paulihan meinas syödä ruokkivan kädenkin. Kaks suoraa lähtöä(?) otettiin. Edelleen mun pitää skarpata koiran lähettämisen ajoituksen kanssa ja muistaa hilpasta heti perään, ni Peon ei tarvii katella mihin mä oon jääny. Kyllä me vielä opitaan.. toivottavasti! ;D

Treenien jälkeen Feo olis saanu leikkiä Riesan kanssa, mut oli niin tyhmis ettei lähteny Riesan yllytyksistä huolimatta hippasille.. Tyhmispauli! :P

Ja mikä parasta, huomenna päästään kans touhuilemaan!!! En vielä tiedä mitä, mut jotain me tehään :D


P.S. Olin kirjottanu vahingossa tohon otsikkoon "nakuilua"... onneks tässä on tää esikatselu-juttu, niin huomaa tollaset lipsahdukset.. ;D

tiistai 16. marraskuuta 2010

Se on loppu ny!!

..meijän toko-kurssi nääs. :(
Vähän jännäkakka housussa ja pahoin entein lähettiin touhuilemaan tytteleiden kanssa. Pohdin et mitähän siitä mahtaa tulla noiden juoksujen takia, mut olin kyllä positiivisesti yllättynyt molemmista tyttösistäni. :)

Käytiin koppasemassa Linda kyytiin ja suunnistettiin treenipaikalle.
Rumuus sai tulla ensin ja otettiin ihan vaan perusasentoa ja kontaktia. Wanhus oli intopiukeena, mut yliyrittämistä ei tullut, kun rupateltiin siinä Lindan kanssa ja sit "vaivihkaa" Ruman kanssa hommailtiin. :) Tarkotus oli muutenkin pitää nää treenit Ruman kanssa lyhkäsinä ja kivoina. Edelleenkään mun pinna ei sen kanssa kestä kovinkaan hyvin.. tyhmä minä! :(
No, mut nyt ei menny missään välissä noppa nenään ja kovin oli kivaa niin koiruudella, ku ohjaajallakin. :)
Linda oli ottanut muovisen noutokapulan mukaan, kun ollaan puheltu, et lähettäis työstää noutoa.
Nakattiin kapula kenttään ja Ruma oli et "mikäs se tämä on?" ja kävi tuuppasemassa.. Linda sitä vähän töni (kapulaa, ei Rumaa ;)) ja Ruma oli taas et "mikäs se tämä onkaan?" ja sit se hiffas, et "jumanskekka sentään!! mä saan namia, ku mä tökkäsen tota!!" ;) Rumalla siis on kuin onkin aivot!
Nopeesti se hiffas, et kapula on pop ja rupes pelaamaan sillä. Ruma on etevä urpåeinari. <3

Kelasin et otan Rumalle luoksetuloa. Otin joo ja typy toimi muuten kivasti, mut parkkeeras tohon mun vasemman kengän eteen. Kelattiin Lindan kans et käsken sen sivulle. Kutsuin ensin ja vauhdissa hihkaisin "sivulle" ja ämmä veti maihin, suorastaan syöksyi... :D ööö...whaaat?! ;D
Lindan kans revettiin ihan täysillä ja päätettiin tehä eläinkokeita. Otettiin ihan "oikeilla käskyillä" ja kokeiltiin toimiiko tuo tuoksetulosta maahan ihan muutenkin, ku vahingossa ja toimihan se. :)
Ruma on käyny salaa treenailemassa tai sit sillä on salaisia kykyjä.. ;)
Ruma sai patukkariehumiset ja kirmasi sit voittajana autolle.

Pauliina.. Nii.. virtaavirtaavirtaa.. :D
Meillä oli siinä aikaa ennen tunnin alkua, ni otin tyttöä perusasentoon ja palkkasin kestosta ja kontaktista. Muutama pieni seuraamispätkä ja pari hyppyä myös. Likka sai liian energiansa purettua, niin oli sit helpompi keskittyä noin niinku muuten.
Tunnin alkuun otettiin tahdinvaihtoa seuratessa ja muistuteltiin mieleen käännöksiä. Jättöliikkeitä ei Paulin kanssa keretty ottaan ennen ku meijän piti mennä suorittelee "loppukoetta".
En lähteny vaatimaan nyt liikoja, vaan mentiin niinku hyvältä tuntui.
Kytkettynä seuraaminen meni kivasti, mut ilman hihnaa tyttö tuntu vähän laahaavan ja pallolla sain härkkiä tiiviimmäksi.
Liikkeestä maahan meni käsiavulla, samoin liikkeestä seisominen. Mut menivät kuitenkin kumpainenkin! :)
Luoksetulossa otin likan suoraan sivulle ja se meni hienosti! :)
Esteen kanssa ei ollut ongelmaa, vaikka oli Feon mittasuhteilla täyskorkea. Vielä lopuksi otettiin seuraaminen tahdinvaihdon kanssa, kun se pääsi unohtumaan jostain syystä kokeen alussa.. ;D

Kurssikaveri Luru kävi välissä suorittamassa oman osuutensa ja lopuksi otettiin paikallamakuuta. Ensimmäisellä olin ihan paskanjäykkänä ja varma, et nyt se kiimaperse sinkoaa jonnekin. HAH!! Se mihinkään menny!! Toisella kerralla olin jo ite rauhallisempi ja typsy myös. Eipä ollut ongelmia näissä ja hienosti likka nousi perusasentoonkin vaikkei sitä juurikaan olla harjoiteltu. :)
Patukan kanssa riehuttiin ja sit autoon.
Hyvät treenit, HYVÄ PAULI!! :D

Otin vielä Rumuuden uudestaan tutustumaan kapulaan. Nyt oli tuoreita pupunjälkiä sotkemassa harjoittelua, mut kivasti mummeli nosteli kapulaa. Lopuksi innostui niin, et lähti voittajan asenteella autolle ja vei kapulan boxiinsa asti. Hassu Rumuus. :D

Paulikin pääsi tekemään kapulaan tuttavuutta. Eipä paljoa tarvinnu niitä toisilleen esitellä, kun kapula oli jo suussa ja Pauli intona. Vähän oli ongelmia irrotuksen kanssa, mut muuten tyttönen hiffas hienosti.
Irrottamisesta puheenollen.. kävin sit leikittää kahdesti kesken treenien patukalla..
Mikä helvetti siinä irrottamisessa voi olla  niin vaikeeta?!!? Pallosta viel suostu suht helposti luopumaan, mut se patukka.. Se on ku liimattu sinne suuhun!! Pakko oli tokalla kerralla vähän "hapettaa", ku ei sitä voi aina minuutti tolkulla odotella malttaisko neiti laskea irti vai ei.. :/

Mut irrotusvaikeuksista huolimatta tyttöset oli tänään erieteviä! :)
Perjantaille sovittiin Lindan kanssa alustavasti treenejä ja lauantaina sit hakuilemaan Feon kanssa. JEEJEE!!! :D

Kiitos vielä Lindalle, et saatiin olla kurssilla mukana ja oppimassa. <3

maanantai 15. marraskuuta 2010

Tottista, pentusylissätottista ja hakuilua :)

Näin tässä sit taas kävi, et on muka ollu niin paljosti kaikkea ettei oo ehtinyt tänne päivittelemään kuulumisia.
HYI MUA!!! ;)

Tossa välissä on nyt ollu niin monta viikkoa ja päivää, ettei voi kaikkea enää muistaa..
Viime tiistain tokoilut jouduttiin Feon kanssa jättämään väliin, mut onneks perjantaina saatiin Lindan kanssa aikataulut natsaamaan ja päästiin treenailemaan aamusta.
Paimenilla on kumpaisellakin juoksut ja taas sain kokea kuinka "ihanaa" se on, ainakin näin treenimielessä.*syvähuokaus*
Rumalla juoksut näkyy ihan arkipäivässäkin sillä, ettei sitä paljoa kiinnosta jos ollaan esim.pellolla ja kutsun sitä luokse.. Kattelee vaan taakseen ja jatkaa matkaa.. vanha harppu käy kukkoilee.. ;)

Paulihan se ensimmäisenä kentälle pääsi. Ei ihan ollut kestävyys tai mikään muukaan sitä luokkaa, mitä toivoisin. Keskittyminen oli rajattu kentän haisteluun. No, seuraamista saatiin otettua pienissä pätkissä -kun ensin sain koiran nokan nostettua sieltä nurmikosta. Oli pakko ottaa pakkia ja käyttää käsiapua ja namia, jotta saatiin edes jotain aikaiseks. Linda oli onneks muistuttelemassa, et juoksuinen narttu on aina juoksuinen narttu, niin en lähtenyt viemään Feolia suoraan makkaratehtaalle teurastettavaks.. ;D
Paikallamakuussa ei ollut ongelmaa, mut luoksetulo oli jotain todella mystistä alkuun. Likka tuli ku raketti, mutta painui suoraan ohi!!!! Mitäs helvettiä?!??!?! sinne se meni jonnekin nuuskuttelemaan, mut tuli sit kutsusta.
Toisella yrittämällä likka löysi paikkansa ja muisti et "ainii.. tää tehäänki näin". ;)
Hieman on tytöllä hakusessa se, et tuleeko eteen vai sivulle. Pitänee alkaa työstämään noihin eri käskyjä, niin ei oo likka sekaisin.
Esteen kanssa käytin vartaloapua. Vedettiin tosiaan tälläset "viittomakieliset" treenit, jottei tarvinnu vetää noppaa nenään.. ;)

   
seuraaminen meni ilman käsiapua, mut perusasentoa joutui korjaamaan.

Rumuus pääsi pitkästä aikaa mukaan. Sen kanssa käytiin tossa välissä kerran itekseen treenailemassa, mut muuten vanhus on lepuutellut himassa.
..Ja sen kyllä huomas!!! Mummeli oli "hieman" ylivirittynyt ja yliyrittämistä oli todellakin havaittavissa! :D

Ruma "hieman" tiiviinä. "mä teen ihan mitä sä vaan haluut!!"
Pelkkää perusasentoakin jouduttiin vähän kaivelemaan, kun Rumuus oli sitä mieltä et menee vaikka perse edellä puuhun, mut keskittyminen oli sit senkin kohdalla vähän niin ja näin.. :D
Seuraamista hinkattiin tovin verran, että saatiin koira kulkemaan suorassa ja kontaktissa. Pyrki hyppimään ja pomppimaan, kun kuljin ite reippaasti. Jos taas hidastin, yritti poikittaa tai "peputtaa", jolloin jäi turhan taakse.
Ja se nenä.. sinne se pyrki koko ajan kiinni kenttään.. PRKL! :D

Ruman kanssa jätettiin nää treenit pelkkiin seuraamisiin, jottei lähe homma karkaamaan käsistä ja mulla menemään noppa nenään. Ruma sai riehua ja taistella vielä patukan kanssa ja sit pääsi autoon mutustelemaan puruluuta.

kyllä se sieltä tulee, ku "vähän potkii". ;)

Linda treenaili pienen Piinan kanssa ja mun pentukuume senkun pahenee!! Mä haluun kans!!!
Mut en mä voi ottaa.. :(
Piinan treenien jälkeen kävin ottamassa Feon autosta, jotta pääsee leikkimään Piinan kanssa. Mutta kuinkas sitten kävikään.. :D
Sain jonkun kuningasidean treenata pentu kainalossa. :D Oli muuten helvetin hauskaa!! :D
Tai ainakin mun mielestä, Feosta en oo ihan niin varma. ;) Tästä vois kehittää ihan uuden lajin. ;)
Astetta enemmän haastetta siinä oli, kun piti keskittyä välillä molempiin. Feo sai extranamit, kun survoin sille nakkia suuhun samalla, kun otin Piinaa viereeni istumaan.

ja sit ihmetellään mihin Feon kylkiluut on kadonnu ;D

Seuraamisessa piti alkuun muistaa kattoa myös jalkoihinsa, kun siellä tepsutteli pieni saksalaistyttö ristiinrastiin välillä pomppien mua ja välillä Paulia vasten. :D
Loppupeleissä kaappasin vaavin kainaloon, Feolle namia käsiapuna ja hyvinhän se sujui. En vaan tienny, et kumpi Paulia kiinnosti enemmän; nami kädessä vai pentu kainalossa. ;D

sujuu se näinkin! xD
Luoksetulossa olin ihan varma et Pauli tulee katujyrän lailla päälle ja kaataa meijät, mut kivasti se pysähtyi eteen ja tuli vielä käskystä sivullekin.

jarrut toimii :)




jossain välissä Paulia saattoi vähän ketuttaa.. :D

Päästettiin kakarat sit leikkimään keskenään ja vauhtia riitti. Feo oli välillä tylsä ja veti maihin jyystämään keppiä, mut Piinalla oli omat jipponsa saada panssarivaunu liikeelle..


Keppivaras on iskenyt :D

Loppuhuipennuksena päätin kokeille meneekö Pauli täyskorkeesta esteestä yli. Tähän asti on korkeutta ollu se 50cm ja korotin vielä 10 sentillä. Ensin etukoivet vähän kosketti, mut otetettiin vielä vähän kauempaa vauhtia, niin yli mentiin hienosti.. ja tuli vielä takasinkinpäin ihan pyytämättä :D
_______________________
Ja sitten tuoreimpia tapahtumia:
ME PÄÄSTIIN HAKU-PORUKKAAN!!!

Mervi heitti mua viestillä loppuviikosta josko Feon kanssa lähettäis kokeilemaan lauantaina kuinka haku meiltä sujuu. Ja treenien lopuksi Mervi puhui meijät treeniryhmään sisään. HYVÄ MERVI!!! :D Ja kiitos muillekin!

Otettiin neljä suoraapistoa vai mitä näkölähtöjä ne sit onkaan.. minä noista termeistä tiedä! ;)
mut pääasia et Feolla oli kivaa ja mulla myös! Uusien kumppareiden osto on nyt edessä, olis kovin mukavaa jos niihin mahtuis myös villasukat.. ;)
Mervin Rontin kanssa pääsin kokeilemaan maalimiehen virkaa rullakoiralle ja Heinin Puuha Pete ilmaisi haukkumalla.. Ja niin ihana pieni Riesa-tytteli olisi kovin mielellään syöny sormetkin multa, kun nakit loppui. :D
Riesa on niin ihana! <3
Paulin systerille otettiin leikkimielisesti pari pistoa ja tytön sai palkata patukkataistelulla. Hitto, et on siskoksissa potkua! Tiikeri oli nimensä veroinen ja taisteli kuin PETO! :D

Odotan jo innolla ens lauantaita et päästään uudestaan!! :D
Huomenna on edessä viimeinen ohjattu toko-tunti ryhmässä.. :( Täytyy koittaa järkätä Lindan kanssa tokoiluun aikaa sit sen töiden ulkopuolella. Mun puolesta voidaan mennä vaikka keskellä yötä jos se siitä on kiinni. ;)

sunnuntai 31. lokakuuta 2010

DemmeDemme

Dementia (lue: laiskuus) on tainnut iskeä, kun ei oo tullu päivitettyä tänne mitään.

Viime tiistaina oltiin Peolin kanssa toko-tunnilla. Koko päivä oli menny ihan perssiilleen ja harkitsin jo jääväni kotiin, mut mentiin sit kuitenkin. Sen voi vaan kuvitella miten v*ttuuntunut ohjaaja vaikuttaa koiraan.. Jep jep..
No, Feo toimi niin hyvin, ku koira voi siinä vaiheessa toimia.
Seuraamista, jättöliikkeitä, luoksetuloa.. ne meni kovin hyvin ja koiruus jaksoi vaikken ite ollutkaan iskussa. Huomas kyl et se normaali into ja vireys puuttui, kun Feo vaistos mun mielialan.

Sen verran hehkutusta, et ryhmäpaikallamakuussa (on se ryhmä, vaikka siin onkin vaan kaksi ;D) kurssikaveri livisti, mutta Pauli pysy paikoillaan. Toki ite sössin sen verran, et kun vierustoveri otti hatkat, menin ihan paniikkiin ja riensin Feon luokse ennen ku se lähtee messiin.. ja Linda sit anto mulle piiskaa ja sanoi ettei Feo ollut aikeissakaan lähteä. Otettiin uusinta ja se meni nappiin.
Tässä sen taas kerran huomaa miten hyvä koira kärsii huonosta ohjaajasta. ;)

Perjantaiset treenit jäi meiltä väliin, mut lauantaina päästiin kumpaisenkin hukkasen kanssa Lindan kursseille.

Ruma kävi tutustumassa arkitottikseen. Tällä haettiin sitä etten mä hermostuis niin paljon Rumaan, kun kuitenkin on muita läsnä. Ja arkitottis ei ole niin tosikkomaista, niin saatiin "pehmoilla". ;)
Rumuus piti huolen, että kaikki kyllä kuulivat sen saapumisen! voi hävetys!!
Ruman kanssa ei olla KOSKAAN tehty mitään häiriön alla tai niin, että olis useampi koira kentällä samaan aikaan. Oli siis paljosti haastetta pelissä.
Alkuun otettiin perusasentoa, maahanmenoa ja seuraamista pätkissä niin että se päättyi perusasentoon.
Jo perusasennon harjoituksessa oli kiva huomata kuinka paljon Ruma oli muita edellä. Täähän siis oli arkitottista, eli koirat ja omistajat on ihan alkeissa, mut se oli just se pointti mitä hain. Että huomaan Ruman osaavan ja saan itseluottamusta sekä koiralle, että itelleni.
Maahan-käskyllä oli kiva huomata Ruman hakeutuvan ensin sivulle ja menevän siitä sit maahan. Tehostettu seuraaminen meinas koko ajan päättyä maahanmenoon (tais jäädä levy päälle), mut pienellä nyppäämisellä sen sai korjattua.
Lopputreenit meni kontaktin ja ohistusten merkeissä ja teki kyllä meille hyvää! Muutama koiruus selvästi Rumaa ärsytti, mut hienosti siedättyi ja hienosti hanskattiin ohitusharjoitukset -siis minäkin! ;)
Kaikinpuolin mukava tutustumiskäynti :)

Feon kanssa käytiin vierailulla toisessa tokon alokasluokan ryhmässä. Kurssikaverina oli bc Mindy, johon otettiin tuttavuutta ennen treenejä. Hyvä koirakontakti meille, kun toinen oli niin rauhallinen. Näitä lisää!!

Vuorossa oli lavastettu toko-koe, meille kenraaliharjoitus, kun meijän oman ryhmän koe on vasta tiistaina.
Ryhmäpaikallamakuulla lähettiin ja Paulityttönenhän oli ku liimattu kenttään kiinni. Mindy livisti pari kertaa, mut Feo ei ollut moksiskaan. :)
Me mentiin Feon kanssa sivummalle, kun Mindy kävi suorittamassa oman kokeensa. Kokeilin ensimmäistä kertaa jättöliikkeitä niin että OIKEESTI jätin koiran ja jatkoin matkaa pidemmälle. Uskalsin luottaa toiseen koiraan, joten oli helppo luottaa myös omaan, kun tiesin ettei tuu mitään rähinöitä.
Liikkeestä maahan menee edelleen käviavulla. Menis varmasti ilmankin (on mennytkin) jos Linda antais mulle sähköpaimenesta iskun ja vaatisin Feolta sen. Mut anyway, Feo jäi hienosti ja pääsin kauaskin. Likka malttoi hienosti ja nousi taitavasti perusasentoon -tätä ei oltu ennen kokeiltukaan! Liikkeestä seisominen meni myös kivasti (tässäkin käsiapu vielä mukana) ja ensimmäistä kertaa poistuin kauas. Siinä se Paulineito vaan seisoi paikoillaan ja odotti, että palaan. Tässä vaiheessa iski tenkapå, kun en tienny pitääkö se ottaa perusasentoon vai mitä häh, joten vapautin sit seisomisesta. :)
Käännökset meni kivasti ja Paulissa oli virtaa.

Sit tuli meijän vuoro mennä suorittamaan "koetta". Mulla meinas tulla jännäkakka housuun ja hermostuin, mut sit kun päästiin alottamaan ensimmäinen liike, rentouduin.
Seuraamiset käännöksineen meni tosi hienosti kytkettynä! Seuraamista juosten oltiin kokeiltu ensimmäistä kertaa näiden treenien alussa ja Feo meni hienosti ilman mitään käsiapua. Täyskäännöksessä toistin "seuraa", jotta likka "muistaa tulla mukana".
Ja sit samat ilman hihnaa! Ei oltu KOSKAAN ennen kokeiltu! joo, itekseni treenaillessa oon jättäny hihnan pois, mut oon sit ottanu jotain ihan pientä pätkää vaan. Pauli ei ollut moksiskaan vaikka nakkasin hihnan Lindalle. Reippaasti typy tuli mukana ja piti kontaktiakin. Juosten meni mukavasti ja siitä palaaminen normaalivauhtiin. Käännöksissä en ite huomannut mitään ongelmaa.
Luoksetulossa Feo livisti kahdesti. Ei olla ennen otettu noin pitkällä etäisyydellä, olisko se sit ollut se vaikeuttava tekijä. Kolmannella kerralla ei livistänyt, mut tuli niin vauhdilla ja oli tulossa suoraan sivulle, et pyyhkäs mun ohi, kun jarrut ei toiminut ja kävi kääntymässä ja tuli perusasentoon. :D
Olin ihan pihalla, et mistä toi eläin on oppinut ton kaiken?!?!!?
Nyt alan uskoa siihen, mitä Lindakin on mulle sanonut; me ollaan menossa vielä kisoihin, kyllä ollaan!!! :D

Tiistaisia treenejä odotellessa! :)

sunnuntai 24. lokakuuta 2010

Domia ja Kökkeliä

Päästiin perjantain treeneistä nauttimaan taas Mervin ja lauman kanssa. Joku oli heitelly jotain valkosta moskaa taivaalta, ni ihmiset ei osannu ajaa.. meni siis huomattavasti pidempään päästä kentälle, kökkelistä vantaalle tunti ja vartti -ihanaa!
ja ah, sitä korvia hivelevää kiljumista, kun käännyttiin Domin hiekkatielle.. ;)

Mervin Riesapiäni on vaan kerta kerralta ihanampi! Ja jumaliste mikä luonne!! Et imekää parsaa vaan te kaikki, jotka kehtaatte väittää ettei valkkareissa olis potkua!!! Se neitonen on PETO!! :D

Riesa taistelee -ja taistelee hyvin!





Rumalla taasen aloitin.. En vaan edelleenkään osaa olla maltillinen sen kanssa. :(
Pitäs saada se sama innostus Rumaa treenatessa, ku Paulia. Jostain syystä se vaan menee niin, et Paulin kanssa osaan hössätä itekin paremmin ja pitää koiran vireyden yllä. Ruman kohdalla "tiedän", että se osaa (luulen tietäväni), niin oon heti vaatimassa siltä täydellisyyttä. Ja kun niin monissa treeneissä oon hermostunu, tuntuu et olisin nykyään jo valmiiks hermona. Pitäsköhän ottaa se muutaman kerran ihan vaan leikkimään kentälle, ni molemmille jäis parempi mieli?

Perusasennolla lähdettiin ja otettiin kontaktia. Seuraamisessa rouwa jäi johonkin Hankoon asti, kun mä olin jo Tampereella.. Nyppäsin ja likka meni puihin vielä enemmän..
Mervin ohjeistuksella otettiin sit seuraamista "lennosta" ja palkkasin ihan lyhyestäkin pätkästä, kun koiruus tuli hienosti ja otti kontaktin. Pyrin myös kehuilla pitämään Ruman vireyttä yllä ja ainakin jollain asteella siinä onnistuinkin.

Luoksetulo oli taas parempi, kun viimeksi. Vähän vino ja pikkusen liian paljon jäi etäisyyttä alkuun, mutta toisella kerralla oli parempi. :) Jouduin yhen luoksetulon "keskeyttämään" pyytämällä otuksen luokseni "ihan muuten vaan", kun kentän toisella laidalla joku setä laittoi saksalaisiaan autoon ja Ruma näytti ihan siltä, et sekin mielellään menis sinne.. ;)
Paikallamakuussa ei ollut ongelmaa ja tähän lopetettiin treenit..
Muuten hyvä fiilis jos en ite menettäis hermojani niin äkkiä, vaan antaisin koiruudelle aikaa. Ehkä mä vielä opin..

Paulissa oli taasen virtaa, ku pienessä kylässä. :D Perusasennoilla alotettiin ja pyrin jättämään käsiavun pois. Mervi vinkkasi, et vähän on soppakauha vielä jossain välissä kädessä, mut parempi Pauli oli, kun viime perjantaina.
Muutama "lennosta" maahanmeno ja sit otettiin seuraamista. Olin typyyn tyytyväinen! Otettiin pätkissä ja hienosti perse laskeutui alas pysähdyksessä ja muutenkin Feo oli tiivis ja lennokas -ainakin mun mielestä. ;)

Luoksetulo oli jees, niinku yleensäkin viime aikoina. Paikallamakuuta en ottanut, kun oli jo niin hienosti typy jaksanut onnistua. :)

___________________________

Tänään käytiin aamupäivästä treenailemassa kotikulmilla. Ensin kokeilin miten Anun valkeet kulkee mulla näyttelyhihnassa, ettei ihan kylmiltään tarvii kehään kipittää Lahdessa -mikäli kipitän.. ;)

Kokeilin tällä kertaa ottaa Feon ensin kentälle. Tytössä oli virtaa, mut se pahin härvääminen oli unohtunut jonnekin.
Perusasento löyty hetkessä ja kontakti myös. Tyttö malttoi olla sivulla hienosti eikä lähtenyt höntyilemään palkkaamisen jälkeen. Hyvä Feo! :)

Seuraaminen... voi meijän seuraamista! Se oli NIIN loistavaa!!! Otettiin lyhyttä pätkää, käännöksiä, täyskäännöstä kumpaankin suuntaan ja kaikki meni nappiin! Pätkissä se persus tipahti alas hetkessä, käännöksissä jouduin ekalla kerralla vähän korjaamaan oikeelle kääntyessä, mut vasempaan ei ollut mitään häikkää. Täyskäännökset mentiin vielä namilla, kun sitä vielä opetellaan, mut ei ollut ongelmia. :)
Sit tein jotain mitä ei olla viel koskaan tehty. Ihan ilman mitään käsiapua, palloa tai muutakaan näkyvää palkkaa, otettiin pitkää seuraamista. Ensin mentiin puoliväliin kenttää ja riehuttiin pallon kanssa niin perkeleesti, kun tyttö oli niin taitava. Sit ajattelin olla ahne ja otettiin koko kentän pituudelta ja Pauli oli aivan loistava!! :D
Toki kehuin ja naksuttelin pitkällä matkalla useasti, jotta vire pysyi, mut tollasta suoritusta en ole Feolta ennen saanut -en kyllä ole vaatinutkaan. Tolla eläimellä on jotain salaisia kykyjä.. ;)
(toim.huom. En käyttänyt nami/käsiapua, kun täyskäännöksissä!)

Kokeiltiin jättöliikkeitä, et kehdataan mennä tiistaina Lindan tunneille. Liikkeestä seisominen otettiin kerran namilla ja sit vielä muutaman kerran käsiavulla. Kokeilin jättää käsiavun pois, mut ei ollu tyttönen siihen vielä valmis. Pysähtyi kyllä, mut iski sit perseensä alas, kun ei oikeen hiffanut et mitä tässä pitäs hommata. ;)
Käsiavulla vetästiin vielä viimesen kerran, et jäi onnistunut fiilis.
Liikkeestä maahan.. Tein niinku Linda viime treeneissä käski, eli hidastin ihan kunnolla ennen käskyä. Ensimmäinen meni viiveellä, toinenkin, mut kolmas meni jo reippaasti. Vähän jouduin vartaloapua antamaan kahella ekalla, mut kyllä se siitä lähtee vielä. :)

Luoksetulot oli suoria ja vauhtia löytyi ja paikallamakuu meni mukavasti sateesta ja märästä kentästä huolimatta. Taitava Paulityttökoira!! <3

Ruma, Ruma, Ruma... lähettiin kentälle patukka suussa, kun naapurit tuli koirien kanssa siitä auton läheltä, enkä halunnut mitään pörinöitä siihen väliin. Ehkä se olikin ihan hyvä, koska Ruma sai sitä pahinta höösäämistään purettua siihen.
Perusasentoa saatiin vähän hakea ja huomasin, et meinas taas hermo mennä, mut maltoin itseni.
Vedin sen "härväysdraivin" itelleni päälle ja sain mummeliin vauhtia. Alkokin homma sujumaan ja tuli vauhtia liikkeisiin, mut ne yliyrittämiset jäi pois.

Seuraaminen oli ihan arsesta alkuun, mummeli edisti, poikitti ja loikki. Kokeilin laittaa patukan liivin sisään, niin et siitä jäi mun rinnankorkeudelta kahva näkyviin. Johan tuli Rumaan ryhtiä ja malttia. Kahdesti tehtiin näin ja sit laitoin patukan takas takataskuun. Olin jo ihan varma, ettei se enää malta, mut malttoipas. :)
Ruman kanssa otettiin aika lyhkäsiä pätkiä ja palkkasin herkästi. En vaatinut pysähdyksissä perusasentoa, vaan lopetin liikkeen "lennosta", etten turhaan ite hermostuis jos koiruus ei jäis suoraan tms.

Kokeiltiin jättöliikkeitä. Olipa TOSI FIKSUA ottaa ensin liikkeestä maahan, kun se jäi sit "päälle".
Tuntu, ku Ruma olis koko ikänsä hallinnu liikkeestä maahanmenon, kun meni niin vauhdilla ja jämptisti. Toki sillä on toi maahanmeno ollutkin vahva jo ennen treenaamisen aloitustakin -syytä en kyl tiedä.. ;D
Liikkeestä seisominen on Rumalle uutta. Sitä on yksissä treeneissä otettu joskus pari kuukautta sitten, joten namilla mentiin ja otettiin neljä toistoa, niin et käskystä löin vaan namia suuhun ja koiruus pysyi siinä.
Oon tässä miettinyt, et pitäiskö se käsky vaihtaa "seiso":sta "seis", kun sen noi kumpainenkin osaavat jo ihan hihnalenkeiltäkin. Tuntuu kömpelöltä komentaa "seiso", kun "seis" olis jämäkämpi...?

Luoksetulo meni taas paremmin, kun eilen. Otettiin kolme ja olin tyytyväinen. Ekalla kerralla Ruma tuli aika vinoon, mut palkkasin silti. Toka ja kolmas oli suoria. Olisin voinut vaatia tiiviimmän, mut olin tyyttis siihen suoruuteen.
Paikallamakuuseen lopeteltiin, niitä otettiin kaksi..

Kaikin puolen mukava aamupäivä elukoiden kanssa ja oon tyyttis, et maltoin mieleni Ruman kanssa. Oliskohan sit kuitenkin fiksumpaa ottaa Feo ensin kentälle ja sit vasta Ruma...? Feosta jää niin paljon parempi fiilis nykyään, niin ehkä saisin sit sen käytettyä hyväkseni Ruman kanssa...?

Ja tähän loppuun "pieni hehkutus"... ME TREENATTIIN ILMAN HANSKOJA eikä mun sormia syöty!! :D

tiistai 19. lokakuuta 2010

wibiii!!!

Moi!
Me treenattiin tänään. Meni hyvin. Ei mulla muuta. Moikka!

Se joka kuvitteli, et mä kirjottaisin lyhyesti, voi mennä työntämään lyijykynää nenäänsä siks aikaa, ku ne 99,9% lukijoista jatkaa lukemista.. :P

Rumuus sai taas pikatreenit ennen meijän varsinaisia treenejä. Ei sovi vanhusta jättää paitsioon! MUMMOJA EI JÄTETÄ!! ;D
Perusasentoa ensin -niinku aina. Seuraamista pätkissä, niin et loppuivat perusasentoon. Rumalla on kontakti parantu ihan hirveesti! Pitäs alkaa senkin kanssa ottaa käännöksiä, ettei vallan jäädä paikoillemme junnaamaan.
Ruman luoksetulo on tosi vauhdikas ja tulikin kivasti. Otettiin kaks ja olin tyyttis kumpaiseenkin! :)
Paikallamakuussa oli taas muurahaispesä perssuuksin alla ja ämmä livisti pariin otteeseen. Otin sit kolmannen lyhkäsellä matkalla ja sen jälkeen akka pääs autoon. Lindalta oli hyvä huomio lopettaa johonkin rauhalliseen ja ennen autoon menoa vähän käppäillä ettei koiruus käy turhaan kierroksilla, vaan malttaa olla ihan iisisti. Ahnerouwa sai vielä Lindan Bean esi-imeskelemän puruluun seurakseen. Puruluu ei enää ollut läsnä, kun palautin Feon omien treeniensä jälkeen autolle. R.I.P puruluu, kiitos yhteisistä hetkistä! ;)

Ja sitten se meijän Paulipuunenä!!! AI ETTÄ, MÄ SANON!!!
Kentälle tulo ei yllättäen ollu mitenkäänpäin hallittua. Kenguru oli vahvasti läsnä ja härväystä taas sitäkin enemmän. Mistä ihmeestä se kaikki energia tulee?! ;D
En tällä kertaa alottanu palloleikeillä, vaan ajattelin kokeilla et pysyykö into ilman alkuleikkejä. Pysyhän se! Luoksepäästävyys meni maltillisesti Feon luoksepäästävyydeksi. ;)

Seuraamista oli taas alkuun. Otettiin käännöksiä niin vasemmalle, ku oikeallekin. Feolla oli taas niin hieno kontakti ja hienosti jaksoi vaikken palloa  kaivanut esille alkuun, vaan mentiin namilla ja kehuilla. Kumpaankin suuntaan käännyttiin kivasti ja Linda kehaisi Feon vireyttä ja suoruutta! :)
Ja sit se meni ja heitti, et lähetäänpä työstää täyskäännöstä!! KÄÄKS!!!
"mitä 'kääks'?", kysyi Paulityttökoira ja meni oikeen hienosti sekä oikeelta, että vasemmalta.

Liikkeestä maahan.. mikä helvetti siinä taas on, et ohjaaja kuvittelee ettei koira muka osaa ja avittaa jollain helevetin makkaralla?! Niin me vedettiin monta kertaa niin, et kädellä ohjasin maahan. Ja sit tuli Linda ja käski tehä eläinkokeita. No, nii-i!! Se meni koko eläin niin heinostiupeestitaitavasti, ku vaan voi ja ILMAN MINKÄÄNLAISTA VIITTOMAKIELTÄ!!  siihen lopetettiin meijän liikkeestä maahan!

Nyt on pää sen verran jumissa, etten muista mihin väliin me sitä hyppyä otettiin. Vai oliko noi seuraamiset, käännökset ja jättöliikkeetkään tossa järjestyksessä?
Nii.. ja otettiin me liikkeestä seisomistakin! Siinäki Feo pääs yllättää ja toimi ilman namia! Kädellä vähän avitin, mut ei tarvinnu sitä nakkinyrkkiä enää survoa sille suuhun. ;)

Mutta se hyppyloikka esteen yli. Pauli oli jo intopiukeena. En tiiä johtuko siitä ihanasta kiposta siellä etupalkkana vai mistä, mut virtaa riitti edelleen!
Toki se ensimmäinen hyppy otettiin hienosti esteen ohi kiertäen -miksi turhaan mennä yli, kun helpommin pääsee sivusta. "ja kuka urpå on menny korottaa tota estettä?", ihmetteli Peoliini. ;)
Sit alkoki jo sujumaan ja hienosti meni likka yli! Kokeiltiin ilman käsimerkkiä, mut ku annoin käskyn, likka nytkähti aloillaan eikä menny yli, vaan tuijotti tiiviisti mua silmiin. :D
Viimesellä hypyllä sain sen menemään yli ilman käsimerkkiä (KYLLÄ, sitä hiottiin pitkään, et se mun käsi pysy kurissa!), kun hytkähdin ite. Joo, vartaloapua, mut ei sentään viittomakieltä.. ;) Ja onhan toi hyppy meille viel melko uus juttu.

Luoksetulo oli taas varma ja vauhdikas! Ensimmäisellä otin typyn vaan eteen ja toisella vaadin vielä perusasennon. En olis enempää voinut koiruudelta pyytää!

Ja sit se meijän ylpeys!!!
Ryhmäpaikallamakuu! Viime perjantaina sain itelleni varmuutta liikkeeseen, kun Mervin kanssa kokeiltiin pysyykö Feo siskonsa kanssa ryhmäpaikallamakuussa aloillaan ja pysyi. Päätin jo ennen treenejä, et tällä kertaa kokeilen koiran jättämistä ihan aikuistenoikeesti. Pakko se on vaan uskaltaa luottaa.
Niin me jätettiin Lindan käskystä koirat ja poistuttiin kauemmas. Jännäkakka melkeen kurkkas suolesta (kukkuu!), ku koiruudet päätti kattoo toisiaan! Mut niin ne kääns nokat kohti ohjaajiaan ja pysyivät hienosti.
Otettiin uusiks ja ainoo mikä Paulissa liikku, oli toinen korva :D

Mä oon NIIIIIN ylpee blondistani -ehkä vähän itestänikin! Jäi hiton hyvä fiilis treeneistä ja huomasin, et oon vähän oppinu jättämään turhia käsiapuja pois Feon kanssa. Se vaan on juurtunu kovin syvälle, ni menee tovi et opin laskemaan käteni alas ja "jättämään käsilaukun kainalosta narikkaan". ;)

lauantai 16. lokakuuta 2010

Iltaa ja huomenta.

Eilen käytiin pitkästä aikaa Mervin lauman kanssa treenailemassa.
Lindalta pummasin treeniohjelman meille, mut ei se sit toteutunukaan. :D
Ruman kanssa kyl otettiin perusasentoa ja siitä kontaktia. Sen jälkeen seuraamista pätkissä, niin että pysähdyksestä koira jäi perusasentoon. Alkuun olin ite ihan mutkalla ja koirakin sit ties missä, mut nostin itteni ylös ja vähän avitin namilla, ni johan meni kivemmin.

Luoksetulossa Mervi huomautti mun jalkojen käytöstä. Enpä ollutkaan tajunnut, et mustiainen osaa ettiä oikeen paikan, vaan sillä, et avaan koipeni kun se on jo tulossa. Siispä seisoinkin seuraavaksi jo valmiiksi jalat leväällään ja RouvaReiska oli ihan pihalla et mihis sitä pitäs tulla.. :(
Seuraavan luoksetulon kohdalla ohjasin patukalla oikeeseen kohtaa ja siihen lopetettiin.

Paikallaanmakuu meni kivasti ja RouvaReiska pääsi autoon.. tai joutui, miten vaan.. ;)
Ja edelleen sain huomata hermostuvani turhan helposti Ruman kanssa.. :(

Feon tullessa kentälle oli jo kovin pimeää.. Mervin kanssa oltiin jo höpötetty Feon huonosta irrotuksesta, joten lähtettiin työstämään sitä. Namiin saan pallon vaihdettua, mut nyt kokeiltiin väsyttämistä. Mervi koitti ensin ja sit minä.
Maahanmenoa otettiin ihan "lennosta", et saatais siihen vauhtia.

Perusasennon käsiohjaamisesta vinguin Merville ja niin me sit kokeiltiin sitä ihan vaan niin, et annoin käskyn ja katoin tuleeko tyttö vai ei. Jos ei tullut, innostin ja vaihdoin paikkaan. Ja kun typy tuli, palkkasin. Ja siis tosiaan ilman mitään viittomakieltä tms. Mervi hoiti naksuttamisen, niin en omalla asennollani pilannut mitään. :)

Lopuksi otettiin kaksi paikallamakuuta Feon siskolikan kanssa. Ja jumaliste!! Siinä se pysy, ku naulattu!! Kerran tais siskoaan vilkasta, mut ei ees näyttänyt siltä et lähtis! :D
Tässä huomasin hyvin sen, et mun on ite helpompi olla rento ja luottavainen, kun vieressä on tuttu koira, jonka tiedän pysyvän itsekin paikallaan. En vaan uskalla vielä luottaa vieraisiin koiriin, niin sillon en myöskään uskalla luottaa omaani.
Taitava Paulityttökoira!! :)

Yhtiömme kiittää Merviä ja laumaa treeniseurasta ja kovin mielellämme tullaan uudestaan. :)

_____________________

Tänään lähettiin aamusta tyttösten kanssa liikkeelle. Pohdin treenien ja peltoilun väliltä ja päädyttiin tekee hommia.
Otin ensin Ruman kanssa perusasentoa samoin, kun Feon kanssa eilen. En jäänyt hinkkaamaan sitä asentoa tai toistelemaan käskyä tai hokemaan "korjaa", vaan lähdin ite sit liikkeelle, pidin koiran intoa päällä ja sit kun rouva toimi, palkkasin ihan huolella. :)

Seuraamista otettiin lennosta. En vaatinut alkuun perusasentoa, vaan lähettiin kävelemään innokkaasti ja kun koiruus tuli hienosti, annoin käskyn ja palkkasin melko pian. Rumuus oli ihan intona. :)

Otettiin yks liikkeestä maahanmeno ja se meni niin nappiin, etten enää toista ottanut.
Luoksetulon paikkaa hiottiin aika monesti. Ensin Rumuus tuli hienosti, mut sit ku lähdettiin toistamaan, ei mennytkään niin nappiin. Saatiin sit kuitenkin se suorakin, kun autoin vähän asennon löytämisessä.

Otettiin vielä seuraamista pätkissä ja hienosti meni mustiaisen perse alas aina, kun pysähdyin. :)
Paikallamakuussa ei ollut mitään ongelmaa ja siihen oli hyvä lopettaa treenit tällä kertaa.
Hyvä mustarouva!! :D

Ja sitten Peoli ja Peolin kengurumeininki.. :D
Kyl oli taas likassa virtaa ku isossa kaupungissa. Hypinpompinloikinhärvään.. :D
Käytin sen energian hyväkseni "lennosta" seuraamiseen ja typy oli ihan intopiukeena! Otettiin monta pidempääkin pätkää ja koiruus alko hiffaamaan tosi hyvin.

Perusasentokin löyty tänään kivasti ja ilman viittomakieltä, kun käytin Mervin metodeja. Ehkä MÄ vielä joskus opin pois noista käsiavuista.. ;D
Maahanmeno oli vauhdikkaampaa, ku eilen! Vähän ylivirittynyttä meininkiä meinas olla, ku likka kuumeni aavistuksen liikaa.

Luoksetulossa Feo oli alkuun tarjoomassa suoraan perusasentoa, mut toisella yritämällä tuli hienosti eteen. Kolmaskin meni nappiin ja päätin pallon sijaan palkata patukalla..
No, seuraava vartti menikin sit siihen et sain sen irrottamaan otteensa siitä. Ihan turha oli tarjota namia, palloa tai sirkustemppuja -patukka oli ja pysyi suussa. Siinä mä sit istua kökötin keskellä kenttää ja Pauli makoili mun vieressä leuat täristen.. Pidin vaan löysästi patukasta kiinni eikä Feokaan sitä repinyt, mut piti suussaan. Päästi se lopulta irti enkä todellakaan palkannut siitä patukalla, vaan kehuilla ja namilla.

Paikallamakuuta otettiin kolmeen otteeseen. Ei ollut tytöllä aikomustakaan livistää mihinkään. Viimeisestä palkkasin patukalla ja likka oli ku sähköiskun saanut. :D
Taisteltiin niin perkeleesti ja lopetettiin treenit. Feo sai kirmata autolle patukka suussa voittajana ja sit taas..
Olin ottamassa "treenipantaa" pois, niin siihen se pysähty patukkaan. Likka oli siis jo autossa, mut patukka pysyi suussa ja panta roikkui sen varassa. Ohhoh!!!
Hyvin siinä hiki kuivui, kun oottelin koska likka kyllästyy... ;)

Olis vissiin syytä alkaa työstää tota irrottamista ihan tosissaan!!
nii.. ja Feo oli sitä mieltä et penkinsuojus oli väärin asennettu ja päätti tappaa sen sillä aikaa ku treenasin Rumaa..