sunnuntai 31. lokakuuta 2010

DemmeDemme

Dementia (lue: laiskuus) on tainnut iskeä, kun ei oo tullu päivitettyä tänne mitään.

Viime tiistaina oltiin Peolin kanssa toko-tunnilla. Koko päivä oli menny ihan perssiilleen ja harkitsin jo jääväni kotiin, mut mentiin sit kuitenkin. Sen voi vaan kuvitella miten v*ttuuntunut ohjaaja vaikuttaa koiraan.. Jep jep..
No, Feo toimi niin hyvin, ku koira voi siinä vaiheessa toimia.
Seuraamista, jättöliikkeitä, luoksetuloa.. ne meni kovin hyvin ja koiruus jaksoi vaikken ite ollutkaan iskussa. Huomas kyl et se normaali into ja vireys puuttui, kun Feo vaistos mun mielialan.

Sen verran hehkutusta, et ryhmäpaikallamakuussa (on se ryhmä, vaikka siin onkin vaan kaksi ;D) kurssikaveri livisti, mutta Pauli pysy paikoillaan. Toki ite sössin sen verran, et kun vierustoveri otti hatkat, menin ihan paniikkiin ja riensin Feon luokse ennen ku se lähtee messiin.. ja Linda sit anto mulle piiskaa ja sanoi ettei Feo ollut aikeissakaan lähteä. Otettiin uusinta ja se meni nappiin.
Tässä sen taas kerran huomaa miten hyvä koira kärsii huonosta ohjaajasta. ;)

Perjantaiset treenit jäi meiltä väliin, mut lauantaina päästiin kumpaisenkin hukkasen kanssa Lindan kursseille.

Ruma kävi tutustumassa arkitottikseen. Tällä haettiin sitä etten mä hermostuis niin paljon Rumaan, kun kuitenkin on muita läsnä. Ja arkitottis ei ole niin tosikkomaista, niin saatiin "pehmoilla". ;)
Rumuus piti huolen, että kaikki kyllä kuulivat sen saapumisen! voi hävetys!!
Ruman kanssa ei olla KOSKAAN tehty mitään häiriön alla tai niin, että olis useampi koira kentällä samaan aikaan. Oli siis paljosti haastetta pelissä.
Alkuun otettiin perusasentoa, maahanmenoa ja seuraamista pätkissä niin että se päättyi perusasentoon.
Jo perusasennon harjoituksessa oli kiva huomata kuinka paljon Ruma oli muita edellä. Täähän siis oli arkitottista, eli koirat ja omistajat on ihan alkeissa, mut se oli just se pointti mitä hain. Että huomaan Ruman osaavan ja saan itseluottamusta sekä koiralle, että itelleni.
Maahan-käskyllä oli kiva huomata Ruman hakeutuvan ensin sivulle ja menevän siitä sit maahan. Tehostettu seuraaminen meinas koko ajan päättyä maahanmenoon (tais jäädä levy päälle), mut pienellä nyppäämisellä sen sai korjattua.
Lopputreenit meni kontaktin ja ohistusten merkeissä ja teki kyllä meille hyvää! Muutama koiruus selvästi Rumaa ärsytti, mut hienosti siedättyi ja hienosti hanskattiin ohitusharjoitukset -siis minäkin! ;)
Kaikinpuolin mukava tutustumiskäynti :)

Feon kanssa käytiin vierailulla toisessa tokon alokasluokan ryhmässä. Kurssikaverina oli bc Mindy, johon otettiin tuttavuutta ennen treenejä. Hyvä koirakontakti meille, kun toinen oli niin rauhallinen. Näitä lisää!!

Vuorossa oli lavastettu toko-koe, meille kenraaliharjoitus, kun meijän oman ryhmän koe on vasta tiistaina.
Ryhmäpaikallamakuulla lähettiin ja Paulityttönenhän oli ku liimattu kenttään kiinni. Mindy livisti pari kertaa, mut Feo ei ollut moksiskaan. :)
Me mentiin Feon kanssa sivummalle, kun Mindy kävi suorittamassa oman kokeensa. Kokeilin ensimmäistä kertaa jättöliikkeitä niin että OIKEESTI jätin koiran ja jatkoin matkaa pidemmälle. Uskalsin luottaa toiseen koiraan, joten oli helppo luottaa myös omaan, kun tiesin ettei tuu mitään rähinöitä.
Liikkeestä maahan menee edelleen käviavulla. Menis varmasti ilmankin (on mennytkin) jos Linda antais mulle sähköpaimenesta iskun ja vaatisin Feolta sen. Mut anyway, Feo jäi hienosti ja pääsin kauaskin. Likka malttoi hienosti ja nousi taitavasti perusasentoon -tätä ei oltu ennen kokeiltukaan! Liikkeestä seisominen meni myös kivasti (tässäkin käsiapu vielä mukana) ja ensimmäistä kertaa poistuin kauas. Siinä se Paulineito vaan seisoi paikoillaan ja odotti, että palaan. Tässä vaiheessa iski tenkapå, kun en tienny pitääkö se ottaa perusasentoon vai mitä häh, joten vapautin sit seisomisesta. :)
Käännökset meni kivasti ja Paulissa oli virtaa.

Sit tuli meijän vuoro mennä suorittamaan "koetta". Mulla meinas tulla jännäkakka housuun ja hermostuin, mut sit kun päästiin alottamaan ensimmäinen liike, rentouduin.
Seuraamiset käännöksineen meni tosi hienosti kytkettynä! Seuraamista juosten oltiin kokeiltu ensimmäistä kertaa näiden treenien alussa ja Feo meni hienosti ilman mitään käsiapua. Täyskäännöksessä toistin "seuraa", jotta likka "muistaa tulla mukana".
Ja sit samat ilman hihnaa! Ei oltu KOSKAAN ennen kokeiltu! joo, itekseni treenaillessa oon jättäny hihnan pois, mut oon sit ottanu jotain ihan pientä pätkää vaan. Pauli ei ollut moksiskaan vaikka nakkasin hihnan Lindalle. Reippaasti typy tuli mukana ja piti kontaktiakin. Juosten meni mukavasti ja siitä palaaminen normaalivauhtiin. Käännöksissä en ite huomannut mitään ongelmaa.
Luoksetulossa Feo livisti kahdesti. Ei olla ennen otettu noin pitkällä etäisyydellä, olisko se sit ollut se vaikeuttava tekijä. Kolmannella kerralla ei livistänyt, mut tuli niin vauhdilla ja oli tulossa suoraan sivulle, et pyyhkäs mun ohi, kun jarrut ei toiminut ja kävi kääntymässä ja tuli perusasentoon. :D
Olin ihan pihalla, et mistä toi eläin on oppinut ton kaiken?!?!!?
Nyt alan uskoa siihen, mitä Lindakin on mulle sanonut; me ollaan menossa vielä kisoihin, kyllä ollaan!!! :D

Tiistaisia treenejä odotellessa! :)

sunnuntai 24. lokakuuta 2010

Domia ja Kökkeliä

Päästiin perjantain treeneistä nauttimaan taas Mervin ja lauman kanssa. Joku oli heitelly jotain valkosta moskaa taivaalta, ni ihmiset ei osannu ajaa.. meni siis huomattavasti pidempään päästä kentälle, kökkelistä vantaalle tunti ja vartti -ihanaa!
ja ah, sitä korvia hivelevää kiljumista, kun käännyttiin Domin hiekkatielle.. ;)

Mervin Riesapiäni on vaan kerta kerralta ihanampi! Ja jumaliste mikä luonne!! Et imekää parsaa vaan te kaikki, jotka kehtaatte väittää ettei valkkareissa olis potkua!!! Se neitonen on PETO!! :D

Riesa taistelee -ja taistelee hyvin!





Rumalla taasen aloitin.. En vaan edelleenkään osaa olla maltillinen sen kanssa. :(
Pitäs saada se sama innostus Rumaa treenatessa, ku Paulia. Jostain syystä se vaan menee niin, et Paulin kanssa osaan hössätä itekin paremmin ja pitää koiran vireyden yllä. Ruman kohdalla "tiedän", että se osaa (luulen tietäväni), niin oon heti vaatimassa siltä täydellisyyttä. Ja kun niin monissa treeneissä oon hermostunu, tuntuu et olisin nykyään jo valmiiks hermona. Pitäsköhän ottaa se muutaman kerran ihan vaan leikkimään kentälle, ni molemmille jäis parempi mieli?

Perusasennolla lähdettiin ja otettiin kontaktia. Seuraamisessa rouwa jäi johonkin Hankoon asti, kun mä olin jo Tampereella.. Nyppäsin ja likka meni puihin vielä enemmän..
Mervin ohjeistuksella otettiin sit seuraamista "lennosta" ja palkkasin ihan lyhyestäkin pätkästä, kun koiruus tuli hienosti ja otti kontaktin. Pyrin myös kehuilla pitämään Ruman vireyttä yllä ja ainakin jollain asteella siinä onnistuinkin.

Luoksetulo oli taas parempi, kun viimeksi. Vähän vino ja pikkusen liian paljon jäi etäisyyttä alkuun, mutta toisella kerralla oli parempi. :) Jouduin yhen luoksetulon "keskeyttämään" pyytämällä otuksen luokseni "ihan muuten vaan", kun kentän toisella laidalla joku setä laittoi saksalaisiaan autoon ja Ruma näytti ihan siltä, et sekin mielellään menis sinne.. ;)
Paikallamakuussa ei ollut ongelmaa ja tähän lopetettiin treenit..
Muuten hyvä fiilis jos en ite menettäis hermojani niin äkkiä, vaan antaisin koiruudelle aikaa. Ehkä mä vielä opin..

Paulissa oli taasen virtaa, ku pienessä kylässä. :D Perusasennoilla alotettiin ja pyrin jättämään käsiavun pois. Mervi vinkkasi, et vähän on soppakauha vielä jossain välissä kädessä, mut parempi Pauli oli, kun viime perjantaina.
Muutama "lennosta" maahanmeno ja sit otettiin seuraamista. Olin typyyn tyytyväinen! Otettiin pätkissä ja hienosti perse laskeutui alas pysähdyksessä ja muutenkin Feo oli tiivis ja lennokas -ainakin mun mielestä. ;)

Luoksetulo oli jees, niinku yleensäkin viime aikoina. Paikallamakuuta en ottanut, kun oli jo niin hienosti typy jaksanut onnistua. :)

___________________________

Tänään käytiin aamupäivästä treenailemassa kotikulmilla. Ensin kokeilin miten Anun valkeet kulkee mulla näyttelyhihnassa, ettei ihan kylmiltään tarvii kehään kipittää Lahdessa -mikäli kipitän.. ;)

Kokeilin tällä kertaa ottaa Feon ensin kentälle. Tytössä oli virtaa, mut se pahin härvääminen oli unohtunut jonnekin.
Perusasento löyty hetkessä ja kontakti myös. Tyttö malttoi olla sivulla hienosti eikä lähtenyt höntyilemään palkkaamisen jälkeen. Hyvä Feo! :)

Seuraaminen... voi meijän seuraamista! Se oli NIIN loistavaa!!! Otettiin lyhyttä pätkää, käännöksiä, täyskäännöstä kumpaankin suuntaan ja kaikki meni nappiin! Pätkissä se persus tipahti alas hetkessä, käännöksissä jouduin ekalla kerralla vähän korjaamaan oikeelle kääntyessä, mut vasempaan ei ollut mitään häikkää. Täyskäännökset mentiin vielä namilla, kun sitä vielä opetellaan, mut ei ollut ongelmia. :)
Sit tein jotain mitä ei olla viel koskaan tehty. Ihan ilman mitään käsiapua, palloa tai muutakaan näkyvää palkkaa, otettiin pitkää seuraamista. Ensin mentiin puoliväliin kenttää ja riehuttiin pallon kanssa niin perkeleesti, kun tyttö oli niin taitava. Sit ajattelin olla ahne ja otettiin koko kentän pituudelta ja Pauli oli aivan loistava!! :D
Toki kehuin ja naksuttelin pitkällä matkalla useasti, jotta vire pysyi, mut tollasta suoritusta en ole Feolta ennen saanut -en kyllä ole vaatinutkaan. Tolla eläimellä on jotain salaisia kykyjä.. ;)
(toim.huom. En käyttänyt nami/käsiapua, kun täyskäännöksissä!)

Kokeiltiin jättöliikkeitä, et kehdataan mennä tiistaina Lindan tunneille. Liikkeestä seisominen otettiin kerran namilla ja sit vielä muutaman kerran käsiavulla. Kokeilin jättää käsiavun pois, mut ei ollu tyttönen siihen vielä valmis. Pysähtyi kyllä, mut iski sit perseensä alas, kun ei oikeen hiffanut et mitä tässä pitäs hommata. ;)
Käsiavulla vetästiin vielä viimesen kerran, et jäi onnistunut fiilis.
Liikkeestä maahan.. Tein niinku Linda viime treeneissä käski, eli hidastin ihan kunnolla ennen käskyä. Ensimmäinen meni viiveellä, toinenkin, mut kolmas meni jo reippaasti. Vähän jouduin vartaloapua antamaan kahella ekalla, mut kyllä se siitä lähtee vielä. :)

Luoksetulot oli suoria ja vauhtia löytyi ja paikallamakuu meni mukavasti sateesta ja märästä kentästä huolimatta. Taitava Paulityttökoira!! <3

Ruma, Ruma, Ruma... lähettiin kentälle patukka suussa, kun naapurit tuli koirien kanssa siitä auton läheltä, enkä halunnut mitään pörinöitä siihen väliin. Ehkä se olikin ihan hyvä, koska Ruma sai sitä pahinta höösäämistään purettua siihen.
Perusasentoa saatiin vähän hakea ja huomasin, et meinas taas hermo mennä, mut maltoin itseni.
Vedin sen "härväysdraivin" itelleni päälle ja sain mummeliin vauhtia. Alkokin homma sujumaan ja tuli vauhtia liikkeisiin, mut ne yliyrittämiset jäi pois.

Seuraaminen oli ihan arsesta alkuun, mummeli edisti, poikitti ja loikki. Kokeilin laittaa patukan liivin sisään, niin et siitä jäi mun rinnankorkeudelta kahva näkyviin. Johan tuli Rumaan ryhtiä ja malttia. Kahdesti tehtiin näin ja sit laitoin patukan takas takataskuun. Olin jo ihan varma, ettei se enää malta, mut malttoipas. :)
Ruman kanssa otettiin aika lyhkäsiä pätkiä ja palkkasin herkästi. En vaatinut pysähdyksissä perusasentoa, vaan lopetin liikkeen "lennosta", etten turhaan ite hermostuis jos koiruus ei jäis suoraan tms.

Kokeiltiin jättöliikkeitä. Olipa TOSI FIKSUA ottaa ensin liikkeestä maahan, kun se jäi sit "päälle".
Tuntu, ku Ruma olis koko ikänsä hallinnu liikkeestä maahanmenon, kun meni niin vauhdilla ja jämptisti. Toki sillä on toi maahanmeno ollutkin vahva jo ennen treenaamisen aloitustakin -syytä en kyl tiedä.. ;D
Liikkeestä seisominen on Rumalle uutta. Sitä on yksissä treeneissä otettu joskus pari kuukautta sitten, joten namilla mentiin ja otettiin neljä toistoa, niin et käskystä löin vaan namia suuhun ja koiruus pysyi siinä.
Oon tässä miettinyt, et pitäiskö se käsky vaihtaa "seiso":sta "seis", kun sen noi kumpainenkin osaavat jo ihan hihnalenkeiltäkin. Tuntuu kömpelöltä komentaa "seiso", kun "seis" olis jämäkämpi...?

Luoksetulo meni taas paremmin, kun eilen. Otettiin kolme ja olin tyytyväinen. Ekalla kerralla Ruma tuli aika vinoon, mut palkkasin silti. Toka ja kolmas oli suoria. Olisin voinut vaatia tiiviimmän, mut olin tyyttis siihen suoruuteen.
Paikallamakuuseen lopeteltiin, niitä otettiin kaksi..

Kaikin puolen mukava aamupäivä elukoiden kanssa ja oon tyyttis, et maltoin mieleni Ruman kanssa. Oliskohan sit kuitenkin fiksumpaa ottaa Feo ensin kentälle ja sit vasta Ruma...? Feosta jää niin paljon parempi fiilis nykyään, niin ehkä saisin sit sen käytettyä hyväkseni Ruman kanssa...?

Ja tähän loppuun "pieni hehkutus"... ME TREENATTIIN ILMAN HANSKOJA eikä mun sormia syöty!! :D

tiistai 19. lokakuuta 2010

wibiii!!!

Moi!
Me treenattiin tänään. Meni hyvin. Ei mulla muuta. Moikka!

Se joka kuvitteli, et mä kirjottaisin lyhyesti, voi mennä työntämään lyijykynää nenäänsä siks aikaa, ku ne 99,9% lukijoista jatkaa lukemista.. :P

Rumuus sai taas pikatreenit ennen meijän varsinaisia treenejä. Ei sovi vanhusta jättää paitsioon! MUMMOJA EI JÄTETÄ!! ;D
Perusasentoa ensin -niinku aina. Seuraamista pätkissä, niin et loppuivat perusasentoon. Rumalla on kontakti parantu ihan hirveesti! Pitäs alkaa senkin kanssa ottaa käännöksiä, ettei vallan jäädä paikoillemme junnaamaan.
Ruman luoksetulo on tosi vauhdikas ja tulikin kivasti. Otettiin kaks ja olin tyyttis kumpaiseenkin! :)
Paikallamakuussa oli taas muurahaispesä perssuuksin alla ja ämmä livisti pariin otteeseen. Otin sit kolmannen lyhkäsellä matkalla ja sen jälkeen akka pääs autoon. Lindalta oli hyvä huomio lopettaa johonkin rauhalliseen ja ennen autoon menoa vähän käppäillä ettei koiruus käy turhaan kierroksilla, vaan malttaa olla ihan iisisti. Ahnerouwa sai vielä Lindan Bean esi-imeskelemän puruluun seurakseen. Puruluu ei enää ollut läsnä, kun palautin Feon omien treeniensä jälkeen autolle. R.I.P puruluu, kiitos yhteisistä hetkistä! ;)

Ja sitten se meijän Paulipuunenä!!! AI ETTÄ, MÄ SANON!!!
Kentälle tulo ei yllättäen ollu mitenkäänpäin hallittua. Kenguru oli vahvasti läsnä ja härväystä taas sitäkin enemmän. Mistä ihmeestä se kaikki energia tulee?! ;D
En tällä kertaa alottanu palloleikeillä, vaan ajattelin kokeilla et pysyykö into ilman alkuleikkejä. Pysyhän se! Luoksepäästävyys meni maltillisesti Feon luoksepäästävyydeksi. ;)

Seuraamista oli taas alkuun. Otettiin käännöksiä niin vasemmalle, ku oikeallekin. Feolla oli taas niin hieno kontakti ja hienosti jaksoi vaikken palloa  kaivanut esille alkuun, vaan mentiin namilla ja kehuilla. Kumpaankin suuntaan käännyttiin kivasti ja Linda kehaisi Feon vireyttä ja suoruutta! :)
Ja sit se meni ja heitti, et lähetäänpä työstää täyskäännöstä!! KÄÄKS!!!
"mitä 'kääks'?", kysyi Paulityttökoira ja meni oikeen hienosti sekä oikeelta, että vasemmalta.

Liikkeestä maahan.. mikä helvetti siinä taas on, et ohjaaja kuvittelee ettei koira muka osaa ja avittaa jollain helevetin makkaralla?! Niin me vedettiin monta kertaa niin, et kädellä ohjasin maahan. Ja sit tuli Linda ja käski tehä eläinkokeita. No, nii-i!! Se meni koko eläin niin heinostiupeestitaitavasti, ku vaan voi ja ILMAN MINKÄÄNLAISTA VIITTOMAKIELTÄ!!  siihen lopetettiin meijän liikkeestä maahan!

Nyt on pää sen verran jumissa, etten muista mihin väliin me sitä hyppyä otettiin. Vai oliko noi seuraamiset, käännökset ja jättöliikkeetkään tossa järjestyksessä?
Nii.. ja otettiin me liikkeestä seisomistakin! Siinäki Feo pääs yllättää ja toimi ilman namia! Kädellä vähän avitin, mut ei tarvinnu sitä nakkinyrkkiä enää survoa sille suuhun. ;)

Mutta se hyppyloikka esteen yli. Pauli oli jo intopiukeena. En tiiä johtuko siitä ihanasta kiposta siellä etupalkkana vai mistä, mut virtaa riitti edelleen!
Toki se ensimmäinen hyppy otettiin hienosti esteen ohi kiertäen -miksi turhaan mennä yli, kun helpommin pääsee sivusta. "ja kuka urpå on menny korottaa tota estettä?", ihmetteli Peoliini. ;)
Sit alkoki jo sujumaan ja hienosti meni likka yli! Kokeiltiin ilman käsimerkkiä, mut ku annoin käskyn, likka nytkähti aloillaan eikä menny yli, vaan tuijotti tiiviisti mua silmiin. :D
Viimesellä hypyllä sain sen menemään yli ilman käsimerkkiä (KYLLÄ, sitä hiottiin pitkään, et se mun käsi pysy kurissa!), kun hytkähdin ite. Joo, vartaloapua, mut ei sentään viittomakieltä.. ;) Ja onhan toi hyppy meille viel melko uus juttu.

Luoksetulo oli taas varma ja vauhdikas! Ensimmäisellä otin typyn vaan eteen ja toisella vaadin vielä perusasennon. En olis enempää voinut koiruudelta pyytää!

Ja sit se meijän ylpeys!!!
Ryhmäpaikallamakuu! Viime perjantaina sain itelleni varmuutta liikkeeseen, kun Mervin kanssa kokeiltiin pysyykö Feo siskonsa kanssa ryhmäpaikallamakuussa aloillaan ja pysyi. Päätin jo ennen treenejä, et tällä kertaa kokeilen koiran jättämistä ihan aikuistenoikeesti. Pakko se on vaan uskaltaa luottaa.
Niin me jätettiin Lindan käskystä koirat ja poistuttiin kauemmas. Jännäkakka melkeen kurkkas suolesta (kukkuu!), ku koiruudet päätti kattoo toisiaan! Mut niin ne kääns nokat kohti ohjaajiaan ja pysyivät hienosti.
Otettiin uusiks ja ainoo mikä Paulissa liikku, oli toinen korva :D

Mä oon NIIIIIN ylpee blondistani -ehkä vähän itestänikin! Jäi hiton hyvä fiilis treeneistä ja huomasin, et oon vähän oppinu jättämään turhia käsiapuja pois Feon kanssa. Se vaan on juurtunu kovin syvälle, ni menee tovi et opin laskemaan käteni alas ja "jättämään käsilaukun kainalosta narikkaan". ;)

lauantai 16. lokakuuta 2010

Iltaa ja huomenta.

Eilen käytiin pitkästä aikaa Mervin lauman kanssa treenailemassa.
Lindalta pummasin treeniohjelman meille, mut ei se sit toteutunukaan. :D
Ruman kanssa kyl otettiin perusasentoa ja siitä kontaktia. Sen jälkeen seuraamista pätkissä, niin että pysähdyksestä koira jäi perusasentoon. Alkuun olin ite ihan mutkalla ja koirakin sit ties missä, mut nostin itteni ylös ja vähän avitin namilla, ni johan meni kivemmin.

Luoksetulossa Mervi huomautti mun jalkojen käytöstä. Enpä ollutkaan tajunnut, et mustiainen osaa ettiä oikeen paikan, vaan sillä, et avaan koipeni kun se on jo tulossa. Siispä seisoinkin seuraavaksi jo valmiiksi jalat leväällään ja RouvaReiska oli ihan pihalla et mihis sitä pitäs tulla.. :(
Seuraavan luoksetulon kohdalla ohjasin patukalla oikeeseen kohtaa ja siihen lopetettiin.

Paikallaanmakuu meni kivasti ja RouvaReiska pääsi autoon.. tai joutui, miten vaan.. ;)
Ja edelleen sain huomata hermostuvani turhan helposti Ruman kanssa.. :(

Feon tullessa kentälle oli jo kovin pimeää.. Mervin kanssa oltiin jo höpötetty Feon huonosta irrotuksesta, joten lähtettiin työstämään sitä. Namiin saan pallon vaihdettua, mut nyt kokeiltiin väsyttämistä. Mervi koitti ensin ja sit minä.
Maahanmenoa otettiin ihan "lennosta", et saatais siihen vauhtia.

Perusasennon käsiohjaamisesta vinguin Merville ja niin me sit kokeiltiin sitä ihan vaan niin, et annoin käskyn ja katoin tuleeko tyttö vai ei. Jos ei tullut, innostin ja vaihdoin paikkaan. Ja kun typy tuli, palkkasin. Ja siis tosiaan ilman mitään viittomakieltä tms. Mervi hoiti naksuttamisen, niin en omalla asennollani pilannut mitään. :)

Lopuksi otettiin kaksi paikallamakuuta Feon siskolikan kanssa. Ja jumaliste!! Siinä se pysy, ku naulattu!! Kerran tais siskoaan vilkasta, mut ei ees näyttänyt siltä et lähtis! :D
Tässä huomasin hyvin sen, et mun on ite helpompi olla rento ja luottavainen, kun vieressä on tuttu koira, jonka tiedän pysyvän itsekin paikallaan. En vaan uskalla vielä luottaa vieraisiin koiriin, niin sillon en myöskään uskalla luottaa omaani.
Taitava Paulityttökoira!! :)

Yhtiömme kiittää Merviä ja laumaa treeniseurasta ja kovin mielellämme tullaan uudestaan. :)

_____________________

Tänään lähettiin aamusta tyttösten kanssa liikkeelle. Pohdin treenien ja peltoilun väliltä ja päädyttiin tekee hommia.
Otin ensin Ruman kanssa perusasentoa samoin, kun Feon kanssa eilen. En jäänyt hinkkaamaan sitä asentoa tai toistelemaan käskyä tai hokemaan "korjaa", vaan lähdin ite sit liikkeelle, pidin koiran intoa päällä ja sit kun rouva toimi, palkkasin ihan huolella. :)

Seuraamista otettiin lennosta. En vaatinut alkuun perusasentoa, vaan lähettiin kävelemään innokkaasti ja kun koiruus tuli hienosti, annoin käskyn ja palkkasin melko pian. Rumuus oli ihan intona. :)

Otettiin yks liikkeestä maahanmeno ja se meni niin nappiin, etten enää toista ottanut.
Luoksetulon paikkaa hiottiin aika monesti. Ensin Rumuus tuli hienosti, mut sit ku lähdettiin toistamaan, ei mennytkään niin nappiin. Saatiin sit kuitenkin se suorakin, kun autoin vähän asennon löytämisessä.

Otettiin vielä seuraamista pätkissä ja hienosti meni mustiaisen perse alas aina, kun pysähdyin. :)
Paikallamakuussa ei ollut mitään ongelmaa ja siihen oli hyvä lopettaa treenit tällä kertaa.
Hyvä mustarouva!! :D

Ja sitten Peoli ja Peolin kengurumeininki.. :D
Kyl oli taas likassa virtaa ku isossa kaupungissa. Hypinpompinloikinhärvään.. :D
Käytin sen energian hyväkseni "lennosta" seuraamiseen ja typy oli ihan intopiukeena! Otettiin monta pidempääkin pätkää ja koiruus alko hiffaamaan tosi hyvin.

Perusasentokin löyty tänään kivasti ja ilman viittomakieltä, kun käytin Mervin metodeja. Ehkä MÄ vielä joskus opin pois noista käsiavuista.. ;D
Maahanmeno oli vauhdikkaampaa, ku eilen! Vähän ylivirittynyttä meininkiä meinas olla, ku likka kuumeni aavistuksen liikaa.

Luoksetulossa Feo oli alkuun tarjoomassa suoraan perusasentoa, mut toisella yritämällä tuli hienosti eteen. Kolmaskin meni nappiin ja päätin pallon sijaan palkata patukalla..
No, seuraava vartti menikin sit siihen et sain sen irrottamaan otteensa siitä. Ihan turha oli tarjota namia, palloa tai sirkustemppuja -patukka oli ja pysyi suussa. Siinä mä sit istua kökötin keskellä kenttää ja Pauli makoili mun vieressä leuat täristen.. Pidin vaan löysästi patukasta kiinni eikä Feokaan sitä repinyt, mut piti suussaan. Päästi se lopulta irti enkä todellakaan palkannut siitä patukalla, vaan kehuilla ja namilla.

Paikallamakuuta otettiin kolmeen otteeseen. Ei ollut tytöllä aikomustakaan livistää mihinkään. Viimeisestä palkkasin patukalla ja likka oli ku sähköiskun saanut. :D
Taisteltiin niin perkeleesti ja lopetettiin treenit. Feo sai kirmata autolle patukka suussa voittajana ja sit taas..
Olin ottamassa "treenipantaa" pois, niin siihen se pysähty patukkaan. Likka oli siis jo autossa, mut patukka pysyi suussa ja panta roikkui sen varassa. Ohhoh!!!
Hyvin siinä hiki kuivui, kun oottelin koska likka kyllästyy... ;)

Olis vissiin syytä alkaa työstää tota irrottamista ihan tosissaan!!
nii.. ja Feo oli sitä mieltä et penkinsuojus oli väärin asennettu ja päätti tappaa sen sillä aikaa ku treenasin Rumaa..

tiistai 12. lokakuuta 2010

Tee niinku Tokotiistai

Hetken taas harkitsin antavani Ruman romaanikerjäläisille taljaksi, mut ehkä kuitenkin on hyvä pitää se itellään.
Vähän entisöin Ruman puolta auton boxista, kun sen oli pakko yrittää tulla sieltä läpi viime tiistaina, kun treenasin Feoa.

Käytiin koppasemassa Linda himastaan mukaan ja suunnistettiin silkkareille, et ehin ottaa Ruman kanssa "jotain" ennen Feon tokotuntia.
Mulkeron kanssa alotettiin esteen harjoittelu. Onhan se vain tyhmää mennä yli, kun nopeemmin pääsee sivusta. :D ja vielä parempi jos lähtee niin yllättäen, et omistaja tulee ku leppäkeihäs mukana...
Hyvä startti siis, kyllä vain! :D
Meni se siitä sit ylikin, ihan silleen kunnolla ja hienosti, mut jostain oli mummokoiralle tullu virtapiikki, et ei sitä oikeen voinu malttaa tehä mitään ilman spedeilyä. No, saatiin me muutama onnistunut hyppy ja Reiska selvästi alko hiffaamaan mikä on homman nimi. :)


Esteeltä kuvittelin siirtyväni seuraamiseen. Kuvitella saa vaikka mitä, mut jos koirassa on jouset ja sillä liikkuu päässä vain esteellä käytetty etupalkka, ni tuleeko siitä yhtään mitään...? ;)
Linda kehotti ottamaan luoksetuloa, ni Reiska saa purettua virtaa..
Ensimmäinen oli ihan jees, tuli kyllä suoraan, mut jäi kauas.. Toinen.. no, varasti perkele!!! MURRRR...
Kolmas menikin sit hienosti, kun taas muistin -jonkun muistutuksesta- avata koipeni, ni sieltähän se mustiainen syöksähti ja vauhdilla. :D (kuulostipa härskiltä..)

Sittenpä kokeilin seurauttamista.. "Hey, miks tää ei mee näitä käännöksiä?!" No, vissiin sen takia ku ei niitä oo sen kanssa tehty.. urpå!
Otimmekin siis käännösharjoituksia aka syösormeni-treeniä.
Kello olikin jo sen verran, et ehittiin ottaa pari pätkää seuraamista ja sit sai RouvaReiska lähteä autoon ja Paulityttökoira tulla tilalle. :)



Ja mistä helvetistä sitä keNNuruvirtaa taas oli haettu?! Feo sinkoili ku hullu, hyppipomppiloikki...
Olin ihan varma, et tästähän ei tuu tänään yhtään mitään ja noppa oli jo puolitiessä hengityselimiäni.
Namia suuhun ja likka maltto olla härväämättä luoksepäästävyydessä.
Siitä sit kontaktiharjoituksiin ja tais se kenguru jäädä takavasemmalle! Sen verran nappiin meni "tehoseuraaminen", vai mitä se sit onkaan ku otetaan se kolme askelta ja sit koira iskee perssiinsä maahan pysähdyksessä.
Likka veti sitä niin perkeleen hienosti! Vähän se namin käyttäminen häiritsi, ku juustot lenteli ties minne ja sit niitä piti kaivella sieltä maasta. Vaihdoinpa palloon ja niin oli taas Pauli intona. Mentiin oikeen hienosti monta pätkää niin et kolmannella askeleella aina pysähdyttiin. Taitava tyttö -tuo koira siis!

Liikkeestä seisomista ei olla Feon kanssa otettu, ku kerran silleen pikaseen, et ite hiffasin miten sitä lähetään työstämään. Olin positiivisesti taas yllättynyt, kuin hyvin homma sujui ja likka pysähty just eikä melkeen. Joo, vedettiin sillä systeemillä, et "seiso"-käskystä nami suuhun ja koiruus saa popsia sen sit siinä. Mutta pysähty ja se oli hieno juttu se! :)
Liikkeestä maahan sujui kans niinku tollasen aloittelijan kanssa voi sujua. Alkuun ohjasin namilla maahan ja sit muutaman toiston jälkeen kädellä ja palkkasin alas. Kokeilinpa sit pari kertaa ilman käsiohjausta ja meni niinkin, mut enpäs nyt pilaa tätä olemalla liian ahne.

Hyppyä oltiin otettu jo eilen eikä siinä ollut tänäänkään mitään ongelmaa. Oli typy vaan niin täpinöissään ettei meinannut malttaa. :D
Viimeisellä hypyllä kokeiltiin pelkkää käskyä ilman käsimerkkiä ja niin loikkasi keltainenpaimentyttönen kuin gaselli konsanaan! <3

Luoksetulossa Feo oli mielestään ajatustenlukija. "Mä tiiän tän.. kohta se sano 'tänne', mut mä meenkin ihan ite, ni sen ei tarvii sanoa...".
Toisella yrittämällä repesin ite, ku likka hytky tohkeissaan ja oli jo kovasti tulossa. Sit ku aloin nauraa sen hassuilulle, se livisti.. "ihanaa.. mamman luokse..IHANAA!"
No, sit maltettiin jo odottaa, mut typy oli tarjoomassa suoraan perusasentoa. Eihän me sitä haettu, joten otettiin vielä kerran ja sit menikin ihan nappiin kun ohjasin ensin eteen ja siitä sit sivulle.
Edelleen mietin, et mistä sitä virtaa riitti? ;D johan siinä oli yli puoltuntia yhteen soittoon treenattu!

Paikallaan makuussa poistuin koiran luota vaan hihnan verran. Kovin pian ihmiset palas koirien luokse, mut onneks Linda käski ottaa vielä paikallaanmakuun niin, ettei koirien luota poistuta ja vapauttaa saa vasta luvasta. Se meni meiltä oikeen hienosti. HYVÄ PAULI!!

Kaikin puolin mukava tokotiistai. RouvaReiska ja Paulityttökoira kera omistajansa kiittävät Lindaa! :)

maanantai 11. lokakuuta 2010

Hyppyloikkaa..

Miia väsäs meille hienon esteen ja tänään oli aika testata se käytännössä.
Ruma jäi kotiin tällä kertaa, niin Lindan Bea sai majailla Ruman boxissa autossa sillä aikaa, kun Feo oli kentällä.
Viritin esteen 40cm korkeaksi ja Linda laittoi palkat kippoon esteen toiselle puolelle -tää oli se etupalkka muistaakseni. Mun koirat on varmaan jotain tottelevaisuusvalioita ennen ku mä opin oikeet termit! ;D

Otin Feon perusasentoon ja siitä Lindan ohjeiden mukaan kädellä ohjasin tytön esteelle ja annoin käskyn "hyppy". Taas olin oma positiivinen itseni ja ajattelin ettei se siitä mene muuta ku ryminällä läpi tai kiertämällä, mut kappas taas kerran. Niin loikkasi Peoli ja sai namit kiposta.
Otettiin jokunen toisto ja kun tyttö meni niin hienosti, laitoin esteeseen 10 senttiä lisää korkeutta. Eipä tuntunut haittaavan. :)



Esteen jälkeen otettiin seuraamista ja käännöksiä. Ensin käännyttiin oikealle ja olin taas niin positiivisesti yllättynyt! Likka tulee hienosti ja innokkaasti. Vasemmallekin mentiin mukavasti ja Linda heitti tapansa mukaan haastetta peliin ja käski jättää palkat ja käsiohjailut pois. Niin se tuli Paulityttökoira niin upeasti, et oisin voinu laittaa lehteen ilmoituksen kadonneesta koirastani ja lisätietoihin, et joku voi tulla hakemaan omansa pois.. ;)



Vielä yksi hieno luoksetulo ja likka pääsi takas autoon. Nää treenit pidettiin lyhkäsempinä, huomenna saadaan taas treenata pidempään tokon alokasluokan tunnilla.
Luoksetulo oli vauhdikas ja typy tuli tyylikkäästi vielä sivullekin! TAITAVA PAULI!! <3



P.S. V*TTU MIKÄ KONTAKTI!!! ;D

keskiviikko 6. lokakuuta 2010

Aamutottista

Eilisten treenien hyvä fiilis vaikutti vielä aamullakin, joten kostin sen paimenille. Kaappasin karva-apinat messiin ja tarhalta kotiuduttiin pellon ja treenien kautta.
Päästin tytöt ensin purkamaan kusirakkonsa ja suolistonsa ja saivat remuta hetken keskenään.

Otin Ruman ensin ja rouwa olikin ihan intona. Kontakti löyty tänään nopeasti ja lähettiin työstämään liikkeestä maahanmenoa. Voisin kuvitella, et samalla käskyllä meni Feokin autossa maahan.. ;D

Ruma oli TAITAVA!! Pari ekaa kertaa meni ihan nappiin, sit piti kahteen kertaan toistaa käsky, mut viimenen kerta oli niin nopea, et mustiainen suorastaan syöksyi maahan! Siihen lopetettiin ja taisteltiin niin perkeleesti patukalla.
Liikeestä istuminen.. Noh.. Käskyt "maahan" ja "istu" on toki TOSI samankaltaisia ja Ruman mielestä ne tarkoittikin samaa.. Otettiin perusasennosta istu-maahan-istu-maahan -jumppaa tovi ja sit kokeiltiin uudestaan ja johan meni perse hiekkaan, mut etupää jäi ylös. ;) Eipä ollut sit sen liikkeen kanssa enää ongelmaa.
Liikeestä seisomista tehtiin, kuten Linda on sen opettanut. Eli seuraamisesta käsky "seiso" ja namit naamariin eläimelle. Otettiin näitä kolme ja kivasti meni.

Kovasti olis tehny mieli ottaa Ruman kanssa käännöksiä, mut ajattelin et nää uudet jutut on hyvä aloittaa Lindan valvovan silmän alla ettei sit tarvii taas puolta vuotta tehä hommia mun virheiden korjaamisessa.. ;)
Otettiin sit muutama kerta ihan pelkkää seisomaan nousemista. Vähän oli Rumuus monttu auki, et mitäs tää nyt olikaan, mut kyllä se sieltä nousee ku vähän muistuttelee. ;)

Tais olla muurahaisia tai jotain muuta häiritsevää kentällä, kun paikallaanmakuussa oli vaan yksinkertaisesti pakko nousta kuikuilemaan. Ja toki se ensimmäinen meni ihan nappiin, mut pitihän mun vaatia se toinenkin ja sit alettiin varastaa ja nousee liian aikasin. Sitä hiottiinkin moneen otteeseen. Saatiin se onnistuminen ja palkkasin Ruman alas. Tuntuu, et nyt kun oon ottanut sitä takas perusasentoon, on alkanut nousemaan omia aikojaan. :/

Luoksetulossa ei ollu mitään ongelmaa paikoillaan pysymisessä. Mummeli tuli hiekka pöllyten, mut jäi ihmeen kauas.. :o
Otin uudestaan ja laitoin patukan leuan alle. Tuli jo paremmin ja kolmannella kerralla oikein hyvin. :)
Tähän oli hyvä lopettaa! Taisteltiin vielä ja Rumuus veti kunniakierrokset patukan kanssa.
Kävipä muuten mummokoira varastamassa patukan liivin taskusta kesken treenien.. Vähän joutu nauramaan, et se siitä mun uskottavuudesta.. ;D

Feon kanssa muistuteltiin eilisiä liikkeitä mieleen. Kontakti oli hyvä ja kestävyyttäkin mun mittakaavaan kivasti.
Otettiin perusasentoa ja mä yritin parhaani mukaan olla käyttämättä käsimerkkiä. Siihenhän se parkkerasi hienosti viereen ihan pelkällä käskylläkin!! :D Ihan en oo varma oliko täysin suorassa, mut Linda voi sit perjantaina katella ja kertoa. ;)
Alotettiin käännöksellä oikealle. Seuraaminen oli vauhdikasta ja käännös meni mukavasti. Ohjaaja oli vähän hukassa, mut koira hereillä, kun iski perseen alas pysähdyksestä. Omassa päässä liikku lähinnä "ainii.. sen kuulu istua..". ;D
Otettiin viisi toistoa ja kaikki meni oikeen kivasti. Pallolla palkkasin ja näin pysy Feolla mielenkiinto yllä.
Käännöksissä vasemmalle sain vähän härkkiä pallolla, et typy pysy kohillaan, mut kivasti nekin meni ja pallo lensi ja hiekka pöllysi jokaisen hienon suorituksen jälkeen. Joku kerta Feo varmaan lähtee vielä lentoon, kun häntä vetää ympyrää kovempaa, ku helikopterin roottorit! ;)

Perusasennosta maahanmenot oli vauhdikkaita ja suoriakin siinä vaiheessa, ku taas muistin käyttää jalkaani apuna. Liikkeestä maahan meni Feollakin hienosti!! Musta tuntu, et se olis kiivenny vaikka perse edellä puuhun kunhan sai pallon! :D
Liikkeestä seisomista otettiin samalla tavalla, ku Ruman kanssa ja vasta treenien jälkeen tajusin ettei ees kokeiltu liikeestä istumista. Ei aina voi muistaa.

Paikallaanmakuu meni nappiin ja luoksetulo oli Feon tapaan vauhdikas ja suora. Otinpa tytön luoksetulon päätteeksi perusasentoon. Enpä olis uskonut, et eilen vasta kokeiltiin sitä ensimmäisen kerran.
Koko treenien ajan palkkasin namilla vaan kontaktin ja perusasennon harjoittelun ilman käsimerkkiä. Kaikki muut siis pallolla ja luoksetulon patukalla.
Irrottamisessa on ollut todella paljon ongelmia, mut tänään vaihdettiin palloa ja patukkaa namiin. Meni kivasti eikä tarvinnut odottaa sataa vuotta, et typy suostuu raottamaan suutaan. Lopputreeneistä tiputtikin pallon/patukan suosiolla jo, kun kutsuin luokse ja laitoin käden taskuun. :)

Vähän tuntu, et ajatus harhaili liikkeitä miettiessä. Mun "mitäs sit seuraavaks"-syndrooma vie koiraltakin skidisti fiilistä, kun kesken kaiken pitää ruveta pohtimaan ja miettimään. Olin muka mielessäni päättänyt mitä teen, mut katoshan ne ajatukset siinä samalla, ku autosta nousin. Feon kanssa oli helpompaa, kun käytiin samoja asioita, ku eilen, mut Rumasta huomas, et olis pitäny olla selkeet suunnitelmat.

Huominen vapaata ja perjantaina sit Lindan kanssa.. :)

tiistai 5. lokakuuta 2010

Taitava Paulityttö!!

Aamusta asti odottelin innolla tän päivän treenejä. Kipaisin matkalla uuden hihnan, joka Lindan kanssa pätkästiin oikean pituiseksi ja solmu päähän, ni on helpompi käsitellä.
Tapansa mukaan Feolla virtasi kengurubensaa suonissa ja jo ennen treenipaikalle menoa, se päätti singahtaa pissapysähdyksellä ylös niin, että sain imeskellä huulestani verenmakua loppumatkan. ;)

Ennen treenien aloittamista leikitin tyttöä pallolla ja samalla kurssikaverina oleva labukka vetäs ittensä pannasta läpi ja ryysäs moikkaamaan. Aika mahtava oli Feon pörinä ja murina, kun labukka tuli härväämään siihen meijän ympärille. Onneksi oli Feolla tottispallo suussa niin keskittyi siitä taistelemaan mun kanssa. Säästyttiin rei'iltä (ite otin vähän osumaa labukasta reiteeni), mut kyllä mä siitä hermostuin sen verran etten luottanut siihen ettei labukka karkaa enää luokse treenien aikana ja Feokin sitä pälyili enemmän, ku viimeks. :/

Luoksepäästävyys ei mennyt tänään ihan nappiin. Ei Feo kouluttajaa syönyt, mutta syliin oli menossa ja härväsi. Ehkä sit ens kerralla malttaa paremmin.
Kontaktilla aloitettiin ja haettiin siihen kestävyyttä. Hienosti Feo tuijotteli ja oli perusasennossa, mut kuinka vaikeeta sitä onkaan nostaa oma katse koirasta.. ;) Feo suoriutui siitä paremmin, ku minä!

Allekirjoittanut pyytää tässä välissä anteeksi huonoa ulosantiaan ja vääriä termejä.. ;)
Seuraavaksi otettiin seuraamista niin, että koira lähtee perusasennosta seuraamaan, otetaan kolme askelta ja koira istuu perusasentoon pysähdyksestä. Hienosti typy hiffas ja vaihdoin namin palloon, jolla tulikin taas vauhtia liikkeeseen. Linda heitti haastetta ja käski laittaa pallon taskuun niin, että siitä jäi vaan naru näkyviin. Kokeiltiin vain kerran ja meni ihan kivasti. Jatkoa kuulemma seuraa.. ;)

Täyskäännösten harjoittelussa oli taas sormet ja peukaloläskit koetuksella, kun joku oli HIEMAN ahne namien kanssa. Oikealle meni paljon helpommin, mut kyllä se sit vasemmallekin alkoi jotenkuten sujumaan, kun ohjaaja koitti ensin tainnuttaa ittensä pyörimällä koiruuden kanssa pientä ympyrää liian paljon ja liian nopeasti ja sen jälkeen sit 90 astetta kerralla. Hyvin huippas! mihin sitä viinaa tarvitaan, ku sama lopputulos on tälläkin -tosin krapulaa ei onneks tule! ;)
Sit lähtettiin kokeilemaan käännöksiä käytännössä. Ensin oli vuorossa käännöstä oikealle, mut ensimmäisellä yrittämällä Lindan koulutuskansio, joka ajoi töttörön virkaa, oli kovin kiinnostava. :D
Toisella yrittämällä mentiin jo paremmin ja tyttö istui käännöksen jälkeen hienosti pysähdyksestä perusasentoon. Kuulinpa kehujakin siitä että hidastin ennen mutkaa. En sitä tietoisesti tehnyt, mut hyvä juttu kuulemma.
Olin ihan varma, et käännöksessä vasemmalle "peltirytisee", mut ei! Feohan veti sen hienosti ensikertalaiseksi! Vähän jätätti taakse, kun reidellä osuin sen lapaan käännöksessä, mut pallon avulla saatiin korjattua.
Ja mitä hittoa on tapahtunut!?!?! Feo ei poikita, vaan tulee hienosti ja reippaasti just eikä melkeen!! Toistoja tehtiin meijän "normitreeneihin" nähden paljon enemmän, mut likka malttoi! ja mäkin osasin kävellä suoraan, ryhdissä ja reippaasti... ;D
Tuntuu mukavalta, kun pallo vauhdittaa seuraamista!

Luoksetuloa ei olis voinut mun mielestä paremmin vetää! Tyttö tuli vauhdilla ja NIIN suoraan, ku voi! Otettiin toinenkin ja tällä kertaa kävi käsky, et koira otetaan edestä perusasentoon. Taas olin omaitseni ja totesin "ei toi osaa, ku ei me olla tehty...".. Niinpä niin!! Osashan se! Käsimerkin avulla kylläkin, mut hienosti meni silti! :)

Nyt en kyllä enää muista otettiinko paikallaanmakuu ennen vai jälkeen luoksetulon.. muistaakseni jälkeen.
Sen verran jäi vaivaamaa se labbiksen kanssa sähläys ennen treenejä, et jäin alkuun tytön viereen. Hienosti pysyi maassa, kunnes aloin sähläämään palkkaamisen kanssa. Toisella kertaa menin hihnankantaman päähän eikä tyttö tehny elettäkään et olis livistämässä. Ite vaan oon tällänen vellihousu, et heti ku jotain sattuu, ni meen ihan puihin.. pitää oppia luottamaan itteensä ja omaan koiruuteen enemmän!!
Tosi hyvä fiilis jäi Paulityttökoiran treeneistä ja nyt on sellanen fiilis et draivi päälle vaan, ni meistä tulee vielä jotain!! :D Miia lupas kyhätä meille esteen, ni päästään sitäkin sit jossain vaiheessa harjoittelemaan!

Rumuuden otin autoon messiin, kun tuntu niin väärältä jos Feo vaan pääsee. Mummeli pääsi hetkeks kentälle, otettiin liikkeestä maahanmenoa ja koko espoo tais kuulla mun käskyt! :D Wanhus meni hienosti ja sai hepuleita patukasta. Luoksetulo oli niin vauhdikas, et jos oisin mies, oisin pelänny vehkeideni puolesta, kun mustiainen tuli niin vauhdilla.

Tällä kertaa treenit aloitettiin verenmaku suussa ja lopetettiin tykyttävän reiden kanssa.. ;D