sunnuntai 24. lokakuuta 2010

Domia ja Kökkeliä

Päästiin perjantain treeneistä nauttimaan taas Mervin ja lauman kanssa. Joku oli heitelly jotain valkosta moskaa taivaalta, ni ihmiset ei osannu ajaa.. meni siis huomattavasti pidempään päästä kentälle, kökkelistä vantaalle tunti ja vartti -ihanaa!
ja ah, sitä korvia hivelevää kiljumista, kun käännyttiin Domin hiekkatielle.. ;)

Mervin Riesapiäni on vaan kerta kerralta ihanampi! Ja jumaliste mikä luonne!! Et imekää parsaa vaan te kaikki, jotka kehtaatte väittää ettei valkkareissa olis potkua!!! Se neitonen on PETO!! :D

Riesa taistelee -ja taistelee hyvin!





Rumalla taasen aloitin.. En vaan edelleenkään osaa olla maltillinen sen kanssa. :(
Pitäs saada se sama innostus Rumaa treenatessa, ku Paulia. Jostain syystä se vaan menee niin, et Paulin kanssa osaan hössätä itekin paremmin ja pitää koiran vireyden yllä. Ruman kohdalla "tiedän", että se osaa (luulen tietäväni), niin oon heti vaatimassa siltä täydellisyyttä. Ja kun niin monissa treeneissä oon hermostunu, tuntuu et olisin nykyään jo valmiiks hermona. Pitäsköhän ottaa se muutaman kerran ihan vaan leikkimään kentälle, ni molemmille jäis parempi mieli?

Perusasennolla lähdettiin ja otettiin kontaktia. Seuraamisessa rouwa jäi johonkin Hankoon asti, kun mä olin jo Tampereella.. Nyppäsin ja likka meni puihin vielä enemmän..
Mervin ohjeistuksella otettiin sit seuraamista "lennosta" ja palkkasin ihan lyhyestäkin pätkästä, kun koiruus tuli hienosti ja otti kontaktin. Pyrin myös kehuilla pitämään Ruman vireyttä yllä ja ainakin jollain asteella siinä onnistuinkin.

Luoksetulo oli taas parempi, kun viimeksi. Vähän vino ja pikkusen liian paljon jäi etäisyyttä alkuun, mutta toisella kerralla oli parempi. :) Jouduin yhen luoksetulon "keskeyttämään" pyytämällä otuksen luokseni "ihan muuten vaan", kun kentän toisella laidalla joku setä laittoi saksalaisiaan autoon ja Ruma näytti ihan siltä, et sekin mielellään menis sinne.. ;)
Paikallamakuussa ei ollut ongelmaa ja tähän lopetettiin treenit..
Muuten hyvä fiilis jos en ite menettäis hermojani niin äkkiä, vaan antaisin koiruudelle aikaa. Ehkä mä vielä opin..

Paulissa oli taasen virtaa, ku pienessä kylässä. :D Perusasennoilla alotettiin ja pyrin jättämään käsiavun pois. Mervi vinkkasi, et vähän on soppakauha vielä jossain välissä kädessä, mut parempi Pauli oli, kun viime perjantaina.
Muutama "lennosta" maahanmeno ja sit otettiin seuraamista. Olin typyyn tyytyväinen! Otettiin pätkissä ja hienosti perse laskeutui alas pysähdyksessä ja muutenkin Feo oli tiivis ja lennokas -ainakin mun mielestä. ;)

Luoksetulo oli jees, niinku yleensäkin viime aikoina. Paikallamakuuta en ottanut, kun oli jo niin hienosti typy jaksanut onnistua. :)

___________________________

Tänään käytiin aamupäivästä treenailemassa kotikulmilla. Ensin kokeilin miten Anun valkeet kulkee mulla näyttelyhihnassa, ettei ihan kylmiltään tarvii kehään kipittää Lahdessa -mikäli kipitän.. ;)

Kokeilin tällä kertaa ottaa Feon ensin kentälle. Tytössä oli virtaa, mut se pahin härvääminen oli unohtunut jonnekin.
Perusasento löyty hetkessä ja kontakti myös. Tyttö malttoi olla sivulla hienosti eikä lähtenyt höntyilemään palkkaamisen jälkeen. Hyvä Feo! :)

Seuraaminen... voi meijän seuraamista! Se oli NIIN loistavaa!!! Otettiin lyhyttä pätkää, käännöksiä, täyskäännöstä kumpaankin suuntaan ja kaikki meni nappiin! Pätkissä se persus tipahti alas hetkessä, käännöksissä jouduin ekalla kerralla vähän korjaamaan oikeelle kääntyessä, mut vasempaan ei ollut mitään häikkää. Täyskäännökset mentiin vielä namilla, kun sitä vielä opetellaan, mut ei ollut ongelmia. :)
Sit tein jotain mitä ei olla viel koskaan tehty. Ihan ilman mitään käsiapua, palloa tai muutakaan näkyvää palkkaa, otettiin pitkää seuraamista. Ensin mentiin puoliväliin kenttää ja riehuttiin pallon kanssa niin perkeleesti, kun tyttö oli niin taitava. Sit ajattelin olla ahne ja otettiin koko kentän pituudelta ja Pauli oli aivan loistava!! :D
Toki kehuin ja naksuttelin pitkällä matkalla useasti, jotta vire pysyi, mut tollasta suoritusta en ole Feolta ennen saanut -en kyllä ole vaatinutkaan. Tolla eläimellä on jotain salaisia kykyjä.. ;)
(toim.huom. En käyttänyt nami/käsiapua, kun täyskäännöksissä!)

Kokeiltiin jättöliikkeitä, et kehdataan mennä tiistaina Lindan tunneille. Liikkeestä seisominen otettiin kerran namilla ja sit vielä muutaman kerran käsiavulla. Kokeilin jättää käsiavun pois, mut ei ollu tyttönen siihen vielä valmis. Pysähtyi kyllä, mut iski sit perseensä alas, kun ei oikeen hiffanut et mitä tässä pitäs hommata. ;)
Käsiavulla vetästiin vielä viimesen kerran, et jäi onnistunut fiilis.
Liikkeestä maahan.. Tein niinku Linda viime treeneissä käski, eli hidastin ihan kunnolla ennen käskyä. Ensimmäinen meni viiveellä, toinenkin, mut kolmas meni jo reippaasti. Vähän jouduin vartaloapua antamaan kahella ekalla, mut kyllä se siitä lähtee vielä. :)

Luoksetulot oli suoria ja vauhtia löytyi ja paikallamakuu meni mukavasti sateesta ja märästä kentästä huolimatta. Taitava Paulityttökoira!! <3

Ruma, Ruma, Ruma... lähettiin kentälle patukka suussa, kun naapurit tuli koirien kanssa siitä auton läheltä, enkä halunnut mitään pörinöitä siihen väliin. Ehkä se olikin ihan hyvä, koska Ruma sai sitä pahinta höösäämistään purettua siihen.
Perusasentoa saatiin vähän hakea ja huomasin, et meinas taas hermo mennä, mut maltoin itseni.
Vedin sen "härväysdraivin" itelleni päälle ja sain mummeliin vauhtia. Alkokin homma sujumaan ja tuli vauhtia liikkeisiin, mut ne yliyrittämiset jäi pois.

Seuraaminen oli ihan arsesta alkuun, mummeli edisti, poikitti ja loikki. Kokeilin laittaa patukan liivin sisään, niin et siitä jäi mun rinnankorkeudelta kahva näkyviin. Johan tuli Rumaan ryhtiä ja malttia. Kahdesti tehtiin näin ja sit laitoin patukan takas takataskuun. Olin jo ihan varma, ettei se enää malta, mut malttoipas. :)
Ruman kanssa otettiin aika lyhkäsiä pätkiä ja palkkasin herkästi. En vaatinut pysähdyksissä perusasentoa, vaan lopetin liikkeen "lennosta", etten turhaan ite hermostuis jos koiruus ei jäis suoraan tms.

Kokeiltiin jättöliikkeitä. Olipa TOSI FIKSUA ottaa ensin liikkeestä maahan, kun se jäi sit "päälle".
Tuntu, ku Ruma olis koko ikänsä hallinnu liikkeestä maahanmenon, kun meni niin vauhdilla ja jämptisti. Toki sillä on toi maahanmeno ollutkin vahva jo ennen treenaamisen aloitustakin -syytä en kyl tiedä.. ;D
Liikkeestä seisominen on Rumalle uutta. Sitä on yksissä treeneissä otettu joskus pari kuukautta sitten, joten namilla mentiin ja otettiin neljä toistoa, niin et käskystä löin vaan namia suuhun ja koiruus pysyi siinä.
Oon tässä miettinyt, et pitäiskö se käsky vaihtaa "seiso":sta "seis", kun sen noi kumpainenkin osaavat jo ihan hihnalenkeiltäkin. Tuntuu kömpelöltä komentaa "seiso", kun "seis" olis jämäkämpi...?

Luoksetulo meni taas paremmin, kun eilen. Otettiin kolme ja olin tyytyväinen. Ekalla kerralla Ruma tuli aika vinoon, mut palkkasin silti. Toka ja kolmas oli suoria. Olisin voinut vaatia tiiviimmän, mut olin tyyttis siihen suoruuteen.
Paikallamakuuseen lopeteltiin, niitä otettiin kaksi..

Kaikin puolen mukava aamupäivä elukoiden kanssa ja oon tyyttis, et maltoin mieleni Ruman kanssa. Oliskohan sit kuitenkin fiksumpaa ottaa Feo ensin kentälle ja sit vasta Ruma...? Feosta jää niin paljon parempi fiilis nykyään, niin ehkä saisin sit sen käytettyä hyväkseni Ruman kanssa...?

Ja tähän loppuun "pieni hehkutus"... ME TREENATTIIN ILMAN HANSKOJA eikä mun sormia syöty!! :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti