Iltaa ja huomenta.

Eilen käytiin pitkästä aikaa Mervin lauman kanssa treenailemassa.
Lindalta pummasin treeniohjelman meille, mut ei se sit toteutunukaan. :D
Ruman kanssa kyl otettiin perusasentoa ja siitä kontaktia. Sen jälkeen seuraamista pätkissä, niin että pysähdyksestä koira jäi perusasentoon. Alkuun olin ite ihan mutkalla ja koirakin sit ties missä, mut nostin itteni ylös ja vähän avitin namilla, ni johan meni kivemmin.

Luoksetulossa Mervi huomautti mun jalkojen käytöstä. Enpä ollutkaan tajunnut, et mustiainen osaa ettiä oikeen paikan, vaan sillä, et avaan koipeni kun se on jo tulossa. Siispä seisoinkin seuraavaksi jo valmiiksi jalat leväällään ja RouvaReiska oli ihan pihalla et mihis sitä pitäs tulla.. :(
Seuraavan luoksetulon kohdalla ohjasin patukalla oikeeseen kohtaa ja siihen lopetettiin.

Paikallaanmakuu meni kivasti ja RouvaReiska pääsi autoon.. tai joutui, miten vaan.. ;)
Ja edelleen sain huomata hermostuvani turhan helposti Ruman kanssa.. :(

Feon tullessa kentälle oli jo kovin pimeää.. Mervin kanssa oltiin jo höpötetty Feon huonosta irrotuksesta, joten lähtettiin työstämään sitä. Namiin saan pallon vaihdettua, mut nyt kokeiltiin väsyttämistä. Mervi koitti ensin ja sit minä.
Maahanmenoa otettiin ihan "lennosta", et saatais siihen vauhtia.

Perusasennon käsiohjaamisesta vinguin Merville ja niin me sit kokeiltiin sitä ihan vaan niin, et annoin käskyn ja katoin tuleeko tyttö vai ei. Jos ei tullut, innostin ja vaihdoin paikkaan. Ja kun typy tuli, palkkasin. Ja siis tosiaan ilman mitään viittomakieltä tms. Mervi hoiti naksuttamisen, niin en omalla asennollani pilannut mitään. :)

Lopuksi otettiin kaksi paikallamakuuta Feon siskolikan kanssa. Ja jumaliste!! Siinä se pysy, ku naulattu!! Kerran tais siskoaan vilkasta, mut ei ees näyttänyt siltä et lähtis! :D
Tässä huomasin hyvin sen, et mun on ite helpompi olla rento ja luottavainen, kun vieressä on tuttu koira, jonka tiedän pysyvän itsekin paikallaan. En vaan uskalla vielä luottaa vieraisiin koiriin, niin sillon en myöskään uskalla luottaa omaani.
Taitava Paulityttökoira!! :)

Yhtiömme kiittää Merviä ja laumaa treeniseurasta ja kovin mielellämme tullaan uudestaan. :)

_____________________

Tänään lähettiin aamusta tyttösten kanssa liikkeelle. Pohdin treenien ja peltoilun väliltä ja päädyttiin tekee hommia.
Otin ensin Ruman kanssa perusasentoa samoin, kun Feon kanssa eilen. En jäänyt hinkkaamaan sitä asentoa tai toistelemaan käskyä tai hokemaan "korjaa", vaan lähdin ite sit liikkeelle, pidin koiran intoa päällä ja sit kun rouva toimi, palkkasin ihan huolella. :)

Seuraamista otettiin lennosta. En vaatinut alkuun perusasentoa, vaan lähettiin kävelemään innokkaasti ja kun koiruus tuli hienosti, annoin käskyn ja palkkasin melko pian. Rumuus oli ihan intona. :)

Otettiin yks liikkeestä maahanmeno ja se meni niin nappiin, etten enää toista ottanut.
Luoksetulon paikkaa hiottiin aika monesti. Ensin Rumuus tuli hienosti, mut sit ku lähdettiin toistamaan, ei mennytkään niin nappiin. Saatiin sit kuitenkin se suorakin, kun autoin vähän asennon löytämisessä.

Otettiin vielä seuraamista pätkissä ja hienosti meni mustiaisen perse alas aina, kun pysähdyin. :)
Paikallamakuussa ei ollut mitään ongelmaa ja siihen oli hyvä lopettaa treenit tällä kertaa.
Hyvä mustarouva!! :D

Ja sitten Peoli ja Peolin kengurumeininki.. :D
Kyl oli taas likassa virtaa ku isossa kaupungissa. Hypinpompinloikinhärvään.. :D
Käytin sen energian hyväkseni "lennosta" seuraamiseen ja typy oli ihan intopiukeena! Otettiin monta pidempääkin pätkää ja koiruus alko hiffaamaan tosi hyvin.

Perusasentokin löyty tänään kivasti ja ilman viittomakieltä, kun käytin Mervin metodeja. Ehkä MÄ vielä joskus opin pois noista käsiavuista.. ;D
Maahanmeno oli vauhdikkaampaa, ku eilen! Vähän ylivirittynyttä meininkiä meinas olla, ku likka kuumeni aavistuksen liikaa.

Luoksetulossa Feo oli alkuun tarjoomassa suoraan perusasentoa, mut toisella yritämällä tuli hienosti eteen. Kolmaskin meni nappiin ja päätin pallon sijaan palkata patukalla..
No, seuraava vartti menikin sit siihen et sain sen irrottamaan otteensa siitä. Ihan turha oli tarjota namia, palloa tai sirkustemppuja -patukka oli ja pysyi suussa. Siinä mä sit istua kökötin keskellä kenttää ja Pauli makoili mun vieressä leuat täristen.. Pidin vaan löysästi patukasta kiinni eikä Feokaan sitä repinyt, mut piti suussaan. Päästi se lopulta irti enkä todellakaan palkannut siitä patukalla, vaan kehuilla ja namilla.

Paikallamakuuta otettiin kolmeen otteeseen. Ei ollut tytöllä aikomustakaan livistää mihinkään. Viimeisestä palkkasin patukalla ja likka oli ku sähköiskun saanut. :D
Taisteltiin niin perkeleesti ja lopetettiin treenit. Feo sai kirmata autolle patukka suussa voittajana ja sit taas..
Olin ottamassa "treenipantaa" pois, niin siihen se pysähty patukkaan. Likka oli siis jo autossa, mut patukka pysyi suussa ja panta roikkui sen varassa. Ohhoh!!!
Hyvin siinä hiki kuivui, kun oottelin koska likka kyllästyy... ;)

Olis vissiin syytä alkaa työstää tota irrottamista ihan tosissaan!!
nii.. ja Feo oli sitä mieltä et penkinsuojus oli väärin asennettu ja päätti tappaa sen sillä aikaa ku treenasin Rumaa..