keskiviikko 6. lokakuuta 2010

Aamutottista

Eilisten treenien hyvä fiilis vaikutti vielä aamullakin, joten kostin sen paimenille. Kaappasin karva-apinat messiin ja tarhalta kotiuduttiin pellon ja treenien kautta.
Päästin tytöt ensin purkamaan kusirakkonsa ja suolistonsa ja saivat remuta hetken keskenään.

Otin Ruman ensin ja rouwa olikin ihan intona. Kontakti löyty tänään nopeasti ja lähettiin työstämään liikkeestä maahanmenoa. Voisin kuvitella, et samalla käskyllä meni Feokin autossa maahan.. ;D

Ruma oli TAITAVA!! Pari ekaa kertaa meni ihan nappiin, sit piti kahteen kertaan toistaa käsky, mut viimenen kerta oli niin nopea, et mustiainen suorastaan syöksyi maahan! Siihen lopetettiin ja taisteltiin niin perkeleesti patukalla.
Liikeestä istuminen.. Noh.. Käskyt "maahan" ja "istu" on toki TOSI samankaltaisia ja Ruman mielestä ne tarkoittikin samaa.. Otettiin perusasennosta istu-maahan-istu-maahan -jumppaa tovi ja sit kokeiltiin uudestaan ja johan meni perse hiekkaan, mut etupää jäi ylös. ;) Eipä ollut sit sen liikkeen kanssa enää ongelmaa.
Liikeestä seisomista tehtiin, kuten Linda on sen opettanut. Eli seuraamisesta käsky "seiso" ja namit naamariin eläimelle. Otettiin näitä kolme ja kivasti meni.

Kovasti olis tehny mieli ottaa Ruman kanssa käännöksiä, mut ajattelin et nää uudet jutut on hyvä aloittaa Lindan valvovan silmän alla ettei sit tarvii taas puolta vuotta tehä hommia mun virheiden korjaamisessa.. ;)
Otettiin sit muutama kerta ihan pelkkää seisomaan nousemista. Vähän oli Rumuus monttu auki, et mitäs tää nyt olikaan, mut kyllä se sieltä nousee ku vähän muistuttelee. ;)

Tais olla muurahaisia tai jotain muuta häiritsevää kentällä, kun paikallaanmakuussa oli vaan yksinkertaisesti pakko nousta kuikuilemaan. Ja toki se ensimmäinen meni ihan nappiin, mut pitihän mun vaatia se toinenkin ja sit alettiin varastaa ja nousee liian aikasin. Sitä hiottiinkin moneen otteeseen. Saatiin se onnistuminen ja palkkasin Ruman alas. Tuntuu, et nyt kun oon ottanut sitä takas perusasentoon, on alkanut nousemaan omia aikojaan. :/

Luoksetulossa ei ollu mitään ongelmaa paikoillaan pysymisessä. Mummeli tuli hiekka pöllyten, mut jäi ihmeen kauas.. :o
Otin uudestaan ja laitoin patukan leuan alle. Tuli jo paremmin ja kolmannella kerralla oikein hyvin. :)
Tähän oli hyvä lopettaa! Taisteltiin vielä ja Rumuus veti kunniakierrokset patukan kanssa.
Kävipä muuten mummokoira varastamassa patukan liivin taskusta kesken treenien.. Vähän joutu nauramaan, et se siitä mun uskottavuudesta.. ;D

Feon kanssa muistuteltiin eilisiä liikkeitä mieleen. Kontakti oli hyvä ja kestävyyttäkin mun mittakaavaan kivasti.
Otettiin perusasentoa ja mä yritin parhaani mukaan olla käyttämättä käsimerkkiä. Siihenhän se parkkerasi hienosti viereen ihan pelkällä käskylläkin!! :D Ihan en oo varma oliko täysin suorassa, mut Linda voi sit perjantaina katella ja kertoa. ;)
Alotettiin käännöksellä oikealle. Seuraaminen oli vauhdikasta ja käännös meni mukavasti. Ohjaaja oli vähän hukassa, mut koira hereillä, kun iski perseen alas pysähdyksestä. Omassa päässä liikku lähinnä "ainii.. sen kuulu istua..". ;D
Otettiin viisi toistoa ja kaikki meni oikeen kivasti. Pallolla palkkasin ja näin pysy Feolla mielenkiinto yllä.
Käännöksissä vasemmalle sain vähän härkkiä pallolla, et typy pysy kohillaan, mut kivasti nekin meni ja pallo lensi ja hiekka pöllysi jokaisen hienon suorituksen jälkeen. Joku kerta Feo varmaan lähtee vielä lentoon, kun häntä vetää ympyrää kovempaa, ku helikopterin roottorit! ;)

Perusasennosta maahanmenot oli vauhdikkaita ja suoriakin siinä vaiheessa, ku taas muistin käyttää jalkaani apuna. Liikkeestä maahan meni Feollakin hienosti!! Musta tuntu, et se olis kiivenny vaikka perse edellä puuhun kunhan sai pallon! :D
Liikkeestä seisomista otettiin samalla tavalla, ku Ruman kanssa ja vasta treenien jälkeen tajusin ettei ees kokeiltu liikeestä istumista. Ei aina voi muistaa.

Paikallaanmakuu meni nappiin ja luoksetulo oli Feon tapaan vauhdikas ja suora. Otinpa tytön luoksetulon päätteeksi perusasentoon. Enpä olis uskonut, et eilen vasta kokeiltiin sitä ensimmäisen kerran.
Koko treenien ajan palkkasin namilla vaan kontaktin ja perusasennon harjoittelun ilman käsimerkkiä. Kaikki muut siis pallolla ja luoksetulon patukalla.
Irrottamisessa on ollut todella paljon ongelmia, mut tänään vaihdettiin palloa ja patukkaa namiin. Meni kivasti eikä tarvinnut odottaa sataa vuotta, et typy suostuu raottamaan suutaan. Lopputreeneistä tiputtikin pallon/patukan suosiolla jo, kun kutsuin luokse ja laitoin käden taskuun. :)

Vähän tuntu, et ajatus harhaili liikkeitä miettiessä. Mun "mitäs sit seuraavaks"-syndrooma vie koiraltakin skidisti fiilistä, kun kesken kaiken pitää ruveta pohtimaan ja miettimään. Olin muka mielessäni päättänyt mitä teen, mut katoshan ne ajatukset siinä samalla, ku autosta nousin. Feon kanssa oli helpompaa, kun käytiin samoja asioita, ku eilen, mut Rumasta huomas, et olis pitäny olla selkeet suunnitelmat.

Huominen vapaata ja perjantaina sit Lindan kanssa.. :)

1 kommentti:

  1. Muistat vaihtelevasti vapauttaa liikkeiden suoritusten aikana, ettei rupea ennakoimaan esimerkiks sitä ylösnousemista :)
    Jos tuntuu ettei treenisuunnitelma pysy päänsisällä, niin kirjota se ennen treenejä paperille ylös :D

    VastaaPoista